Turha kielto torjuttava

EU-komissio on esittänyt raivauskieltoa turvemaille. Kielto on huolestuttanut suomalaisviljelijöitä, sillä maassamme on runsaasti maita, joihin kielto voisi iskeä.

Komission esitys on onneksi ollut vastatuulessa parlamentissa ja myös neuvostossa on vastustus kasvusuunnassa.

Suomen hallitus on ollut asiassa hiljaa takapenkissä. Hallitus on ollut kannattavinaan kieltoa, mutta toivonut kuitenkin, että esitys menisi nurin.

Raivauksen estämisellä olisikin osassa Suomea merkittäviä vaikutuksia. Monen karjatilan elinkelpoisuus voi olla kiinni siitä, voiko hiilipitoisia maita raivata pelloksi, silloin kun niitä sattuu olemaan sopivassa paikassa.

Raivauskielto kuuluu siihen sarjaan direktiivejä, jotka tehdään poliittisen korrektiuden nimissä julkisuutta varten. Kielto näyttää hyvältä, vaikka sillä ei tosiasiassa kummempia ilmastovaikutuksia olekaan.

Turvemaiden raivauskiellon on arveltu jakavan viljelijöitä, mikä ei kuitenkaan näytä pitävän paikkaansa. MT:n kyselyn mukaan 80 prosenttia haastatelluista viljelijöistä on sitä mieltä, että raivausta pitää voida tehdä myös jatkossa.

Raivauskiellon tapaisten toimenpiteiden määrä on maailmassa melkoinen. Hyvään politiikkaan kuuluu, että toimenpiteellä on sekä looginen perusta, hyväksyttävyys että vaikuttavuus. Turhista direktiiveistä on yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä.

On syytä toivoa, että raivauskielto esitetyssä muodossa kaatuu omaan mahdottomuuteensa.