Maatilojen ongelmat voidaan ratkaista

Maatalouden huono kannattavuus ei ole uusi asia, mutta kriisin mittaluokka on nyt jotain ihan muuta kuin aiemmin. Käsitystä vahvistavat useat viime viikolla julkaistut tutkimukset.

MT:n viljelijägallupin (MT 6.7.) mukaan viljelijöiden arvio omasta taloustilanteesta on heikentynyt viime vuodesta ja tilanteen uskotaan muuttuvan vielä huonommaksi. Viime syksystä jatkunut kustannuskriisi on painanut yhä useamman viljelijän odotuksia alas. Viidennes viljelijöistä ei aio hankkia tuotantopanoksia tämän vuoden puolella ja kuusi prosenttia aikoo lopettaa toiminnan ensi vuonna. Kyselyn toteuttamisen jälkeen Ruokavirasto tiedotti vielä eläinpalkkioiden maksatuksen viivästymisestä.

Taloudellinen ahdinko heijastuu myös jaksamiseen. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Melan teettämän työhyvinvointibarometrin mukaan viljelijöiden psyykkinen oireilu on lisääntynyt (MT 8.7.). Yleisimmät oireet olivat voimattomuus ja väsymys, joista kärsi jo lähes joka toinen vastaaja. Masentuneisuudesta kärsi lähes 30 prosenttia vastanneista yrittäjistä, missä oli tapahtunut iso muutos kahden vuoden takaiseen tulokseen.

Eniten psyykkisistä oireista ja stressistä kärsivät eläintuottajat sekä nuoret ja suurten maatilojen yrittäjät. Melan toimitusjohtaja Päivi Huotarin mukaan työkyvyttömyysriskin ennalta ehkäisevää työtä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Huoli maatilojen tilanteesta on kesän aikana vihdoin noussut myös laajempaan keskusteluun. Ruokatieto Yhdistyksen teettämän kyselyn mukaan vain hieman yli puolet kuluttajista luottaa ruuan riittävän kaikille kriisitilanteissa. (MT 6.7.). 86 prosenttia tutkimukseen osallistuneista ajattelee, että suomalainen ruokatuotanto on tärkeää huoltovarmuuden kannalta. Asiaa on pitänyt aiheellisesti esillä myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Venäjän hyökkäyssota on ajanut maailman köyhät nälänhädän partaalle. Tilanne Lähi-Idässä ja Afrikassa kertoo synkällä tavalla, mitä tapahtuu, kun ruuan saanti on maailman kauppavirtojen ja markkinoiden armoilla.

Tahtoa suomalaisen maatalouden pelastamiseen tuntuu olevan. Keinojakin olisi. Ensimmäinen asia on eläinpalkkioiden maksaminen ajallaan. Toinen on hinnakorotusten vieminen läpi koko elintarvikeketjussa. Välttämätöntä on myös pitää huolta viljelijöiden jaksamisesta. Akuuttien ongelmien ratkaisujen avaimet ovat hallituksella ja ennen kaikkea maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisella (kesk.).

Pidemmällä aikavälillä haasteet ovat isompia. Viime vuodet ovat osoittaneet, että 1990-luvun jälkeen EU:ssa toteutetut markkinavetoiset maatalousuudistukset ovat epäonnistuneet tavoitteissaan. Maatalouspolitiikan keskeinen tavoite on tasoittaa markkinoiden heilahteluja niin, että kuluttajat voivat luottaa kohtuuhintaisen ruuan saatavuuteen ja tuottajat toiminnan kohtuulliseen kannattavuuteen. Suomalaisten meppien ja ministerien tehtävänä on pitää huolta, että tulevissa uudistuksissa pääpaino on huoltovarmuuden ja maatalouden kannattavuuden turvaamisessa.

Lisäksi kansallisella tasolla tarvitaan ruokamarkkinoiden sääntelyä, joka varmistaa tasapuoliset neuvotteluedellytykset kaikille ketjun osapuolille. Myös viljelijöiden pitää parantaa neuvotteluasemaansa muodostamalla tuottajaorganisaatioita. Tuottajaosuustoiminta tarjoaa edelleen mahdollisuuden vahvistaa heikomman osapuolen asemaa markkinoilla niin nykyisten kuin uusienkin osuuskuntien kautta.

Epätoivoon ei ole syytä vaipua pellon laidalla eikä kaupan hyllyllä. Maatilojen ongelmat ovat ratkaistavissa ja puhdasta suomalaista ruokaa on tarjolla myös jatkossa.