Mallioppilas jälleen

Suomi on tunnettu EU-asioissa mallioppilaana, joka toteuttaa direktiivit ja määräykset pilkuntarkasti. Näin on asia myös sikojen hyvinvointidirektiivin kohdalla. Uudet määräykset astuivat voimaan vuodenvaihteessa, jolloin päättyi pitkä siirtymäaika.

Selvitys (MT 2.1.) kertoo, että Suomessa lähes kaikki sikalat ovat tehneet tarvittavat muutostyöt. Joitakin poikkeuksia on, mutta ne ovat vähäisiä ja tulevat kuntoon nopeasti.

Näin jämptisti ei asioita ole hoidettu kaikkialla. Brysselin tietojen mukaan viisi jäsenmaata noudatti direktiiviä täysin ja viisi 90-prosenttisesti. Muut 17 jäsenmaata noudattivat säädöstä miten sattui, joka tapauksessa heikommin kuin muut.

Tilanne muistuttaa paljon vuosi sitten voimaan astunutta kanahäkkimääräystä. Munien tuotanto perinteisissä häkeissä kiellettiin, mutta silti tänäänkin joka kymmenes muna EU-alueella on tuotettu vanhoissa häkeissä ja siis laittomalla tavalla.

Kuluttaja ei tietenkään voi aina tietää, miten jokin elintarvike on tuotettu. Paras takuu sille, että saa säädösten mukaan kasvatettua lihaa tai munia onkin ostaa kotimaisia tuotteita.

Asetuksen voimaanastumisen ennakoidaan alentavan sianlihan tuotantoa EU-alueella, mikä taas nostaisi lihan hintaa.

Lisähinta ei olisi pahitteeksi, jos se tulee tuottajalle. Sianlihantuotanto Suomessa on edelleen vakavassa kriisissä. Lukuisia sikaloita on mennyt kiinni ja tuotantomäärät ovat vähentyneet kustannuskriisin seurauksena. Tuottajahinnan nousua tarvitaan ehdottomasti.