Presidentti patistaa tekemään päätöksiä

Presidentti Mauno Koivisto on todennut, ettei presidentin pakista löydy niin pientä vasaraa, ettei sen isku kuulosta moukarilta. Koiviston sanonta kuvasi virassa olevan presidentin mahdollisuuksia osallistua julkiseen keskusteluun.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön työkalupakista löytyy pienten vasaroiden lisäksi myös moukari. Sitä hän myös käytti neljässä maakuntalehdessä lauantaina julkaistussa haastattelussa.

Presidentti on selvästikin tuskastunut nykyisen poliittiseen päätöksentekoon, tai tarkemmin tekemättömyyteen. Lisäksi tehdyt päätökset ovat olleet vääriä. Viimeisten seitsemän vuoden aikana vallassa olleet hallitukset ovat presidentin mielestä hoitaneet talouspolitiikan huonosti.

Niinistön mielestä tämä seitsemän vuoden virhe on synnyttänyt uudenlaisen mielikuvapolitiikan. Tälle politiikalle on ollut ominaista, että hallitus kertoi kolmeen, neljään kertaan tehneensä kaiken sen, joka on edelleen tekemättä. Mediaa Niinistö moitti siitä, että hallituksen puheet ovat menneet mediassa aina läpi.

Päättämättömyyden lisäksi Niinistö arvostelee hallituksia velkaantumisesta. Hänen mielestään velkaelvytyksellä on pidetty vuodesta 2007 lähtien yllä huipputuloihin viritettyä huippumenojen tasoa ja vanhoja rakenteita.

Niinistön mielestä Suomella ei ole varaa uuteen tuloksettomaan neljään vuoteen.

Niinistön kritiikki kohdistuu erityisesti seitsemän viime vuoden aikana pisimpään pääministereinä olleisiin Matti Vanhaseen (kesk.) ja Jyrki Kataiseen (kok.). Katainen oli ennen pääministeriyttään Vanhasen hallituksen valtiovarainministeri.

Oman osuutensa saa myös pääministeri Alexander Stubb (kok.). Niinistön mielestä asiat olivat Stubbin hallituksen aloittaessa todellisuudessa huonossa jamassa, mutta mielikuvatasolla ne mukamas oli hoidettu. Uuden hallituksen tehtävänä olisi vain päätösten täytäntöönpano.

Moitteiden rajaaminen seitsemään viime vuoteen on Niinistön kannalta ymmärrettävää, mutta virheitä on toki tehty aikaisemminkin.

Vanhanen toivoi Iltalehden haastattelussa, että Niinistö arvioisi myös sen, mitä tehtiin ja jätettiin tekemättä euroon liityttäessä (IL 17.11.). Niinistö oli Paavo Lipposen (sd.) hallituksen valtiovarainministerinä kun euroon liittymisestä päätettiin.

Suurimpia talouspolitiikan virheitä on ollut 1980-luvun lopulla Harri Holkerin (kok.) hallituksen ja Suomen Pankin ajama vahvan markan politiikka, revalvaatio ja rahamarkkinoiden vapauttaminen. Ne olivat osasyynä seuraavan vuosikymmen alun syvään lamaan ja pakkodevalvaatioon, jonka seurauksista Niinistökin haastattelussa muistuttaa.

Presidentit Niinistö ja Koivisto ovat molemmat taustaltaan talousmiehiä. Siinä missä Koivisto puolusti hallitusta, näyttää Niinistö valinneen toisen linjan.

Kun vuonna 1992 vaadittiin pääministeri Esko Ahon (kesk.) hallituksen eroa, Koivisto torjui sen. Hän ilmoitti "puolustavansa hallitusta sitä itseään vastaan". Kun pääministeri Aho ja Suomen Pankin pääjohtaja Kullberg joutuivat vastakkain, Koivisto tuki pääministeriä, ja pääjohtaja joutui eroamaan.

Vaikka talouspolitiikka ei kuulu presidentin toimivaltaan on hyvä, että presidentti osallistuu talouspoliittiseen keskusteluun ja toimii unilukkarina herättelemässä päättäjiä.

Niinistö on oikeassa, että päätösten tekeminen on ollut hallituksille vaikeaa ja virheitäkin on tehty. Menneisyyden virheiden etsimisen ja osoittelemisen sijaan nyt tarvittaisiin kuitenkin uusi avauksia. Myös presidentti voi niitä esittää.