Perusvoimasta pitää huolehtia
Suomi on entistäkin riippuvaisempi sähkön tuonnista.Sähkön kulutuksen on ennakoitu laskevan Suomessa, koska teollisuustuotanto on vähentynyt. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan sähkön kulutuksessa tehtiin taantumasta huolimatta viime torstaina kaikkien aikojen ennätys.
Sähköä kulutettiin torstaina iltapäivällä yli 15 000 megawattia. Kotimaisen tuotannon osuus siitä oli 10 800 megawattia. Sähköä jouduttiin tuomaan Ruotsista ja Venäjältä täydellä kapasiteetilla yhteensä 4 350 megawattia eli lähes kolmannes kokonaiskulutuksesta. Sähköä tuotiin lähes yhtä paljon kuin ydin- ja vesivoimalla tuotettiin yhteensä.
Sähkön tuonti Venäjältä on viime vuosina vähentynyt, mutta nyt sähköä riitti Venäjällä vientiin, koska maassa oli uuteen vuoteen liittyvä lomakausi menossa.
Vaikka kysyntä on ollut huipussaan, sähkön hinta ei ole kuitenkaan tänä talvena karannut kohtuuttoman korkeaksi. Sähkön tukkuhinta on pysynyt Pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä korkeimmillaankin noin sadassa eurossa megawattitunnilta.
Mikään ei kuitenkaan takaa sitä, ettei tuontisähkön hinta voisi nousta reippaasti. Viime marraskuussa säätösähkön hinta nousi Etelä-Ruotsissa olleiden häiriöiden seurauksena hetkeksi 2 000 euroon megawattitunnilta.
Aivan kaikki kotimaiset sähkövoimalat eivät olleet viime viikolla käynnissä. Voimaloiden yhteenlaskettu teho ei kuitenkaan pystyisi vastaamaan kulutusta, koska kaikkien Suomen sähkövoimaloiden teho on yhteensä 11 600 megawattia.
Syynä sähkön halpaan tukkuhintaan on ollut Ruotsin ja Norjan hyvän vesitilanteen lisäksi se, että Euroopassa on rakennettu tuettua tuuli- ja aurinkoenergiaa ylenmäärin.
Esimerkiksi Saksassa sähkön tuotantokapasiteetti on kasvanut Fingridin vanhemman asiantuntijan Satu Viljaisen mukaan lähes 50 prosenttia vuosina 2003–2013. Sähkön kulutus on samaan aikana kasvanut vain kaksi prosenttia, joten halpaa sähköä on riittänyt tukkusähkömarkkinoille. (MT 19.11.)
Halpa tukkusähkö on sinänsä hyvä asia, mutta ongelmana on, ettei sitä ole aina saatavilla. Talvipakkasilla ei tuule eikä aurinkokaan paljoa paista.
Halpa tukkusähkö ei ole yltänyt kuluttajille saakka, koska Saksassa kuluttajahinnat ovat nousseet seitsemässä vuodessa 21 sentistä 30 senttiin kilowattitunnilta. Suomessa kuluttajahinnat nousivat samaan aikaan 11 sentistä 15 senttiin.
Tuettu sähkön tuotanto on johtanut Euroopassa siihen, että sähkön perustuotanto ja osin myös säätövoiman tuotanto ovat menettäneet kilpailukykynsä. Näin on käynyt myös Suomessa. Aikaisemmin hiilivoimalat turvasivat sähkön saantia pakkasilla, mutta niitä on viime aikoina suljettu kannattamattomina.
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus käynnisti vuonna 2012 puhtaan energian kehittämisohjelman. Sen mukaan Suomen energiapolitiikan tavoitteena on lopettaa asteittain kivihiilen käyttö kokonaan, pienentää öljyn käyttöä viidennes ja maakaasun käyttöä kymmenen prosenttia sekä luopua sähkön tuonnista.
Tavoitteet ovat hyviä, mutta niiden toteutuminen lähivuosina näyttää ainakin sähkön osalta karkaavan käsistä.
Fingrid varoitti marraskuussa, että sähköstä saattaa tulla tänä talvena pulaa, koska sähköntuotantolaitosten sulkemisesta johtuen Suomi on entistäkin riippuvaisempi sähkön tuonnista. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentaminen ei auta siihen, että sähköä pitää olla aina saatavilla.
Suomen riippuvuudessa tuontienergiasta on kysymys huoltovarmuudesta. Miten taataan, että sähköä riittää myös poikkeustilanteissa? Meillä ei ole varaa jättäytyä sen varaan, ettei siirtoyhteyksiin tule vikaa tai pakkaset jatku viikkoja koko Pohjois-Euroopassa.
Huoltovarmuus edellyttää, että sähköntuotannon perustasta huolehditaan kaikkina aikoina.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
