Politiikka

Maaseudulla joukkoliikenne vähenee mutta tarve lisääntyy – Ministeri Harakka: Yhä useampi suomalainen tunnin matkan päähän maakuntakeskuksista

Maaseutualueet ovat joukkoliikenteen osalta eriarvoisessa asemassa.
Petteri Kivimäki
Joukkoliikenteen hiipumista maaseudulla yritetään estää. Valtion tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhä useampi suomalainen olisi enintään tunnin matkan päässä maakuntakeskuksesta.

Koulubussi Uuraisilta Jyväskylään aloittaa matkansa arkiaamuisin puoli kahdeksan aikaan. Aamuvarhaisella maaseututeillä kiertelevä bussi on jo harvinainen näky.

Joukkoliikenteen tarve ei silti ole hävinnyt. Väestön ikääntyessä toimivan julkisen liikenteen tarve maaseudulla pikemminkin kasvaa. Ajokortittomien ja autottomien on pakko saada kyyti päästäkseen liikkumaan.

Kaupunkeihin on satsattu, koska niissä asuu paljon väkeä ja ilmastonmuutoksen kannalta hyötyjä on saatavissa nopeammin.

Harvaan asutulla maaseudulla pysäkeillä on yhä hiljaisempaa. Julkisen liikenteen pääverisuonisto sykkii, mutta ohuemmat suonet ovat monin paikoin jo tukkeutuneet, kuvailee projektipäällikkö Heli Siirilä Vaasan yliopistosta.

Jos tilanne heikentyy koronan vuoksi entisestään, kysyntää on luotava tarjontaa lisäämällä. Siihen saatetaan tarvita yhteiskunnan rahoja.

Ennen koronaa kaupunkien välinen liikenne kulki pitkälti lipputuloilla. Viruksen vuoksi osa näistäkin yhteyksistä on enää vaivoin kannattavia.

Tuoreimmassa Linja-autoliiton jäsenkyselyssä puolet vastanneista kertoi yrityksensä liikevaihdon vähentyneen yli 50 prosenttia. Joka kymmenes linja-autoyrittäjä ounastelee yrityksensä voivan kaatua kokonaan.

Haasteet eivät ole uusia. Viranomaiset ja poliitikot ovat selvitelleet koko 2000-luvun, miten maakuntien joukkoliikenne saataisiin vastaamaan ihmisten tarpeita.

Vuonna 2014 liikennöinnissä koettiin iso muutos. Liikenteen hankintoja keskitettiin ja markkinoita vapautettiin. Kaupunkiseudut ottivat joukkoliikenteen järjestämisessä keskeisen roolin.

Suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa joukkoliikenteen käyttö lisääntyi, mutta maaseudun teillä bussiliikenne ei vilkastunut.

Tulevaisuuden tähtäimessä on, että yhä useampi suomalainen olisi tunnin matkan päässä maakuntakeskuksesta. Tavoite on kirjattu valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.

Ajatus ei ole siirtää väkeä lähemmäs keskuksia, vaan parantaa kulkuyhteyksiä ja vähentää ilmastokuormitusta.

”Etätyö yleistyy ja vapaus valita asuinpaikkansa kasvaa. Vastaavasti liikkumispalveluja pitää parantaa”, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).

Joukkoliikenne itsessään ei ole lakisääteinen velvollisuus, ja sitä on harvaan asutuilla seuduilla vaikea saada kannattavaksi. Kansalaisille on silti turvattava riittävä palvelutaso. Syrjäisemmistäkin kolkista olisi päästävä ainakin kahdesti viikossa keskukseen asioimaan.

Mikäli joukkoliikenne ei toimi markkinoiden ehdoilla, se järjestetään julkisilla varoilla.

Hankintoja tekee kuntien ja kaupunkien lisäksi yhdeksän ely-keskusta. Kela-korvattavat kuljetukset hoitaa valtio.

Taajamien välinen liikennöinti on monesti ely-keskusten tehtävä, kertoo liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Kuntaliitosta. Ely-keskusten rahoitus on vuosien mittaan vähentynyt, hän jatkaa. Koronan takia myönnetyt tuet tosin kasvattivat liikennepalveluiden rahoitusta merkittävästi.

Kunnat ja ely-keskukset rahoittavat myös yhteistyössä välttämättömiä palveluita, kuten koululais- ja työmatkaliikennettä. Mallin ongelma on sen pirstaleisuus. Viranomaisten vastuualueet ovat repaleisia eikä mikään taho johda kokonaisuutta.

”Yhdenmukaisen johtamisen puute on ongelma. Ely-keskukset neuvottelevat liikennöinnistä kuntien kanssa, mutta yhteiset pelisäännöt puuttuvat”, bussiyrittäjiä edustavan Linja-autoliiton toimitusjohtaja Mika Mäkilä sanoo.

Petteri Kivimäki
Markku Tuominen ajaa linja-autoa Uuraisilta Kintauden kautta Jyväskylään. Valtaosa matkustajista on koulukyytiläisiä.

Runsaat kymmenen vuotta myöhemmin maaseudun joukkoliikennettä vaivaavat samat ongelmat.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suunnittelemassa maakuntauudistuksessa joukkoliikenteen järjestäminen olisi siirtynyt maakuntien vastuulle. Sanna Marinin (sd.) hallituksen hyvinvointialueet eivät ainakaan tällä hetkellä ole saamassa tätä tehtävää.

”Leveämmät hartiat” helpottaisivat julkisen liikenteen järjestämistä.

Osassa maata kunnat ovat jo yhdistäneet voimansa. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä Lahden kaupunki on toimivaltainen viranomainen maakunnan julkisen liikenteen järjestämisessä.

Päätökset maakunnan julkisesta liikenteestä tehdään lautakunnassa, jossa kaikki Päijät-Hämeen kunnat ovat edustettuina. ”Mallin ansiosta joukkoliikenne toimii yhtenäisesti ja kunnilla on hyvät mahdollisuudet yhteistyöhön”, Lahden kaupungin joukkoliikennepäällikkö Katja Suhonen kertoo.

Päijät-Hämeen alueella Sysmän ja Hartolan kunnissa joukkoliikenne järjestetään markkinaehtoisesti. Se tarkoittaa, että liikennöitsijät päättävät ajettavat reitit ja lippujen hinnat. Muissa maakunnan kunnissa on käytössä malli, jossa viranomaiset ja kunnat järjestävät liikenteen yhteistyössä.

Yksi keino pitää maaseudulla yhteyksiä yllä on yhdistellä kyytejä. Sitä on tehty monilla alueilla. Esimerkiksi Siuntiossa yrittäjiltä on tilattu palvelua, jossa samoilla pikkubusseilla kuljetetaan koululaisia ja työssäkäyviä. Tulevaisuudessa kyytien yhdistely todennäköisesti yleistyy.

Petteri Kivimäki
Uuraisilta kello 7.25 lähtevään bussiin ei ole ruuhkaa. Jyväskylän Gradialla talonrakentajaksi opiskeleva 15-vuotias Alex Kemppainen oli ainoa kyytiin noussut.

Kela-kyytien ja koulukyytien lisäksi selvitetään, voisivatko ihmiset kulkea esimerkiksi postia jakavien kuljetusten kyydeissä.

”Olen etsinyt maaseudun kuljetuspalveluiden ratkaisuja yhdessä MTK:n kanssa. Kokeiluja on paljon, mutta turhan usein törmätään hallinnollisiin esteisiin”, Harakka sanoo.

Maaseudun liikennöintiä voi myös helpottaa jo kulunut sanahirviö: digitalisaatio. Toisille se on näyttäytynyt pikemminkin palvelujen vähenemisenä. Ensin katosivat lipunmyyjät asemilta, sitten he hävisivät junistakin.

Digitaalisuus on kuitenkin helpottanut tiedonsaantia. Sen pitäisi helpottaa myös vaihtojen ja jatkoyhteyksien suunnittelua.

Elävä esimerkki on Pohjois-Karjalan joukkoliikenne Pojon sähköinen verkkopalvelu. Sivustolta voi hakea itselleen sopivia kimppakyytejä ja palveluliikennettä.

Kaupungeissa on jo yleistynyt palvelu, jossa nettisivulta näkee bussinsa etenemisen täplänä kartalla. Samaa on tavoiteltu Lapissakin, jottei pakkasessa joutuisi turhaan seisoskelemaan.

Lapissa julkisen liikenteen kehittäminen kiinnostaa erityisen paljon, sillä alueelle tulee runsaasti autottomia matkalaisia.

Aihetta tarkastellut Siirilä on muuttanut hiljattain Kaustiselle. Seudun koulukyydit löytyvät nyt Matkahuollon aikatauluhausta. Kyytejä voi kuka tahansa hyödyntää liikkumisessaan.

Myös Uuraisilla hiekkateitä pitkin köröttelevän koulubussin kyytiin nousee muitakin matkalaisia.

Maaseudulta löytyy yhä toimivaakin joukkoliikennettä.

Muokattu 27.11. klo 11.37 poistamalla kuvatekstistä Pohjolan Liikenne. Yhtiö on Pohjolan Matka.

Petteri Kivimäki
Kyytien yhdistely voi tulevaisuudessa kasvaa.
Lue lisää

Bussi katoamassa maaseudulta

MT kysyi matkalaisten mielipiteitä: Miten korona on vaikuttanut julkisilla kulkemiseen?

Suomessa kaksi uutta koronakuolemaa ja 238 uutta tartuntaa – joukkoliikenteen matkustajia kehotetaan välttämään kovaäänistä puhumista, jotta virus ei leviä

THL päivitti joukkoliikenteen maskisuosituksen koko maahan – "Maski yksin ei ratkaise tätä tilannetta, mutta se voi olla hyvinkin hyödyllinen lisäapu"