Politiikka

"EU:n metsäkeskustelu on tällä hetkellä todella pelottavaa" – Paperiliiton Petri Vanhala vaatii hallitukselta selkeää kansallista linjaa metsäpolitiikassa

Demaritaustainen Vanhala myöntää, että ympäristötietoisten kaupunkilaisnuorten ja maakuntien duunarien tavoitteet menevät toisinaan ristiin.
Sanne Katainen
"Ehkä päättäjille pitäisi järjestää maanpuolustuskurssin kaltaisia metsäteollisuuskursseja", Vanhala vitsailee.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kertoo olevansa hyvin huolissaan EU:ssa käytävästä metsäkeskustelusta.

"EU:ssa tapahtuva metsäkeskustelu on tällä hetkellä todella sekavaa, jopa pelottavaa", hän sanoo.

"Ymmärrystä Suomen metsistä sieltä ei tahdo löytyä".

Hän toivoo hallitukselta selkeää kansallista metsäpolitiikkaa, jota EU:ssa voitaisiin puolustaa. Lisäksi hän uskoo, että komissioon voitaisiin vaikuttaa metsämaiden yhteistyön avulla.

"Hallituksen pitäisi käydä keskusteluja esimerkiksi Ruotsin ja Itävallan kanssa, ja löytää yhteinen linja."

Komission esittämää kestävien rahoituskohteiden luokittelujärjestelmää hän kutsuu sekavaksi sopaksi.

"Ei ole mikään ihme, jos metsänomistajat ovat vihaisia. Jos kaikkien yli 13 hehtaarin tilojen pitää alkaa täyttää raportteja niin kyllähän ne kaatuvat byrokratiaan ja ihmettelyyn."

Muutenkin Suomen metsäpoliittinen linja kaipaisi hänen mukaansa uudistamista.

"Metsäpoliittisten päätösten pitäisi olla pidempiä, kuin yhden hallituskauden. Hallituksessa puolueet kuitenkin aina vaihtuvat, mutta metsä pysyy", hän sanoo.

Selkeästä kotimaisesta linjasta siitä, mitä metsille saa ja, ei saa tehdä hyötyisi alan toimijoiden ja metsän omistajien lisäksi koko yhteiskuntaa.

Vanhalan kokemuksen mukaan tieto metsistä on usein suhteessa fyysiseen etäisyyteen. Ihmisten liikkuminen kaupunkeihin heikentää myös Suomessa ymmärrystä siitä, mitä metsä on.

Vahvasti SDP:läistä liittoa luotsaava ja itsekin puolueeseen kuuluva Vanhala tiedostaa, että nuorennusleikkausta läpikäyvässä puolueessa ympäristötietoisten nuorten ja maakuntien sellu- ja paperitehtaiden duunareiden toiveet ja ajatukset voivat mennä ristiin.

"Aina kun on paikka, niin nostan metsät kyllä esiin. Poliittisesta taustasta riippumatta metsää pitää ymmärtää", hän toteaa.

Vanhala ehdottaa kieli poskessa poliittisille päättäjille maanpuolustuskurssin kaltaista metsäteollisuuskurssia, jossa tietoutta alasta parannettaisiin.

"Tuskin missään maassa on yhtä paljon dataa ja tietoa metsistä kuin Suomessa. Meillä tiedetään metsien määrä, miten se kasvaa ja miten sitä hakataan. Se tarjoaa metsäkeskustelulle hyvät lähtökohdat, mutta tietoa pitää osata myös tulkita."

Nuorten äänestäjien sivistystä metsistä taas voisi lisätä esimerkiksi metsäohjelmien kautta. Nuoret eivät välttämättä tiedosta, mitä kaikkea puusta tuotetaan. Esimerkiksi UPM:n helmikuussa toteuttamassa kyselyssä 40 prosenttia nuorista vastaajista sanoi, ettei käytä puupohjaisia tuotteita päivittäin.

"Sehän tarkoittaa, että he ovat unohtaneet ainakin vessapaperin ja muut pehmopaperituotteet."

Vanhala on toiminut paperiliiton johtajana nyt kymmenen vuotta. Tänä aika suomalaisten kiinnostus metsään on hänen mukaansa kasvanut. Kiinnostuksesta metsää kohtaan on tullut jopa muodikasta. Lähes kaikilla on metsistä ja metsien käytöstä myös jokin mielipide.

"Suomessa puhutaan paljon siitä, mitä metsille saisi tai ei saisi tehdä. On hyvä, että asia kiinnostaa, mutta usein unohtuu, että joku omistaa sen metsän. Muusta omaisuudesta puhutaan harvoin samalla tapaa. Harva kommentoisi, mitä ihmisen pitäisi tehdä vaikkapa palkallaan".

Tärkeää Vanhalan mielestä on muistaa, että metsä ei voi hyvin, jos sitä ei hoida. Samaan aikaan kuitenkin myös yritysten vastuullisuus korostuu.

"Kuluttajat ovat kaiken aikaa kiinnostuneempia siitä, mikä tuotteen alkuperä on. Meidän metsäyhtiöitä ei voi ainakaan syyttää siitä, että he eivät ottaisi myös ekologista kestävyyttä huomioon".

Sen sijaan alan tuotteiden kysynnän muutoksen ennakoinnissa metsäjätit Vanhalan mukaan epäonnistuivat. Hienopaperin tuotanto viritettiin huippuunsa painolaitosten kysynnän mukaan, eikä tulevaisuuteen varauduttu ajoissa. Esimerkiksi hallituksen syyttämisen sijaan voidaankin kysyä, miksei yhtiöitä osattu luotsata tulevaisuuteen.

Nyt sellulle on näkyvissä runsaasti uusia käyttökohteita esimerkiksi muovien ja jopa tekstiilien raaka-aineena, mutta taloudellisesti ala seisoo edelleen sellun, kartongin ja paperin varassa. Vanhala uskoo kuitenkin kehityksen tapahtuvan nopeasti.

"Seuraavan kymmenen vuoden päästä sellua käytetään varmasti tavoilla, jota me emme vielä osaa arvatakaan", hän ennustaa.

Lue lisää

Vientialat seuraavat metsäteollisuuden palkkaneuvotteluja pelonsekaisin tuntein

Petri Vanhala jatkaa paperiliiton johdossa

Suomen kartta on edelleen keskustanvihreä – kokoomus otti komentoonsa etelän suuret kaupungit

Suomi eriytyy omiin leireihin