Politiikka

Turvemaiden kasvanut ala on kuitannut muiden sektorien vähentyneitä päästöjä – selittää maatalouden vakaan tilanteen

Luken tutkijan mukaan eläinsektorilta ei ole tullut päästövähennyksiä 2000-luvun aikana.
Sanne Katainen
Tutkijan mielestä maatalouden päästöjen vähentämistä ei ole vielä yritetty tosissaan.

"Maatalouden päästöissä on kysymys pitkälti siitä, että turvepeltojen pinta-ala ja päästöt ovat lisääntyneet", kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Heikki Lehtonen.

Samalla eläimistä lähtevät päästöt eivät ole muuttuneet, vaikka eläinten määrä on vähentynyt. Se johtuu siitä, että nautaeläinten koko ja tuotos ovat kasvaneet. Vaikka sikamäärä on vähentynyt, niin siipikarjan määrä on lisääntynyt hyvin reippaasti. Sen takia eläinsektorilta ei 2000-luvulla ole päästövähennyksiä tullut.

Sama koskee lannoitusta. "Sitä on koko ajan 2000-luvulla pyritty pitämään alhaisena, ja esimerkiksi dityppioksidi on vähentynyt, mutta varsin vähän."

Siksi maatalouden päästöjen suhteen ollaan oltu stabiilissa tilanteessa.

Kasvaneella nurmipeitteisyydellä on saavutettu Lehtosen mukaan torjuntavoitto. Ne ovat tarkoittaneet viljaan verrattuna pienempiä päästöjä turve- ja kivennäismaiden osalta.

Nurmen suosimisella ja talviaikaisella kasvipeitteisyydellä on saatu aikaan se, että päästöt eivät tältä osin ole kasvaneet.

Maatalouden ympäristöohjauksessa päästöjen vähentäminen ei ole ollut Lehtosen mukaan prioriteetti numero yksi. "Minusta se on asia, jota ei ole vielä tosissaan yritettykään."

Mahdollisuuksia olisi, mutta kaivataan pitkän aikavälin näkymää, ei yksivuotisia toimia tai yhden ohjelmakauden pieniä kustannuskompensaatioita.

"Eivät ne motivoi panostamaan, investoimaan tai ottamaan asiaksi sitä, että päästöt vähenisivät."

Lehtosen mielestä tarvitaan pitkän aikavälin näkymää ja kansallista ohjelmaa sekä muutakin kuin pientä kustannuskompensaatiota.

"Huonoista ja vähän viljellyistä turvepelloista voitaisiin luopua eikä väkisin pidettäisi viljelyksessä huonompia maita", hän sanoo.

"Pitkäaikaisempi perspektiivi olisi monessa suhteessa tarpeen."

Maataloussektorin päästöt olivat viime vuonna 6,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia eli suurin piirtein yhtä suuret kuin edellisenä vuonna, selviää Tilastokeskuksen ennakkotilastosta.

Lue lisää:

Sieviläinen luomuviljelijä pitää Ohisalon kommentointia populistisena äänten kalasteluna – "Mikä muu ala kuin maa- ja metsätalous sitoo hiiltä konkreettisesti?"

Keskustelu turvetta sisältävien maiden viljelyn alasajosta päästöjen vuoksi on turhaa provosointia, toteaa Maa- ja metsätalousvaliokunta kannanotossaan

Lue lisää

Virhe vaati selvitystyötä

Arkijärkeä maatalouden ilmasto­keskusteluun

Yllättävä tutkimustulos: Turvemaiden käyttöön vaikuttaminen toisi Suomessa merkittävästi suuremmat ilmastohyödyt kuin lihan- ja maidonkulutuksen radikaali pudottaminen

Turvepeltojen päästöt