Politiikka

Petteri Taalas: Ilmastonmuutos jatkuu ja siksi Suomen kannattaa pitää huolta omasta ruuantuotannosta – "Maailman ravinnontuotantokyky tulee häiriintymään"

Kaupassa kananmunahyllyllä on jo mistä valita, ja jatkossa ruokapaketissa voi lukea kaloreiden ja koostumuksen vieressä tietoa hiilijalanjäljestä.
Jarkko Sirkiä
Ilmastonmuutosta ei tulla pysäyttämään, mutta sen torjumiseen on keinoja, sanoo Maailman ilmatieteen järjestö WMO:ssa Genevessä työskentelevä Petteri Taalas.

Vaikka maataloustuottajia syyllistetään ilmastonmuutoksesta, tuotannosta kannattaa pitää kiinni.

Tätä mieltä on Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas.

"Ruokaturva on ilmastonmuutoksen eräs pitkän aikavälin uhka, ja maailman ravinnontuotantokyky tulee häiriintymään. Siksi on tärkeää pitää huolta omasta ruuantuotannosta ja tuotantokykyä yllä eli esimerkiksi pellot viljelykunnossa, vaikka se olisi kalliimpaa kuin eteläisessä Euroopassa", Taalas sanoo MT:lle.

"Lihantuotannossa on tärkeää luopua tuontirehusta etenkin, jos se on sademetsiä hävittämällä tuotettua soijaa. Lihan tuotannon ilmastovaikutusta voidaan vähentää ravinnon ja lannan käsittelyn avulla."

Suomen maatalouteen ilmastonmuutos vaikuttaa myönteisesti, mutta maailman tämän hetken ravinnontuotantoalueista kaksi kolmasosaa tulee kärsimään siitä. Näin siinäkin tilanteessa, että ilmaston lämpeneminen saataisiin pysymään 1,5 asteessa Pariisin ilmastosopimuksen mukaan.

"Koronan aikana kolkuteltiin jo sitä ovea, että pystyäänkö ruokkimaan suomalaiset, jos maailman kuljetusketjut katkeaisivat. Kävi ilmi, että Suomi on muita Pohjoismaita paremmin varautunut", Taalas sanoo.

Ruuantuotanto tulee päästöjen tuottajana paljon muiden perässä. Isoin on maailman mittakaavassa energiantuotantoon, liikenteeseen ja teollisuuteen menevä fossiilinen energia, jonka osuus energiasta on 85 prosenttia. Lähteinä ovat kivihiili, öljy ja maakaasu, sekä Suomesta turve.

Vastaavasti 15 prosenttia tulee ydinvoimasta, vedestä ja uusiutuvasta energiasta, kuten tuulesta ja auringosta.

"Tämä yhtälö pitäisi nyt kääntää toisinpäin."

Fossiiliset polttoaineet vastaavat myös 86-prosenttisesti maailman hiilidioksidipäästöistä ja 14 prosenttia tulee maankäytöstä, missä syntyy myös typpioksiduulia ja metaania. Maailman ilmasto-ongelmasta kuudesosan on tuottanut metaani, jota syntyy muun muassa riisinviljelystä ja nautakarjan kasvattamisesta.

"Hiilidioksidin poistumiseen ilmakehästä menee satoja vuosia, kun taas metaanin elinikä on 11 vuotta, eli puhumme eri skaalan ongelmista", Taalas huomauttaa.

"Uskon, että ilmastonäkökulma tulee olemaan jonkinlainen ajuri kulutuksessa. Aasian kehittyvät maat ovat tuottaneet hiilivoimalla tuotteita hyvinvointimaailman kuluttajille, mutta jonakin päivänä näemme tuotteiden tiedoissa myös niiden hiilijalanjälkiä. Elintarvikkeissa lukee jo kalorit ja koostumus, jatkossa monissa voi olla tieto hiilijalanjäljestä. Kaupassa kananmunahyllyllä on jo aikamoinen sortimentti erilaisia munia, ja joistakin ihmiset ovat valmiita maksamaan enemmän, samoin luomutuotteista."

Järeämpinä ja valtioiden välisinä keinoina Taalas mainitsee hiilitullit, hiilen hinnoittelun ja esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macronin väläyttämän EU-boikotin sademetsiä tuhoavalle lihantuotannolle.

EU:n hiilineutraalisuustavoite on vähentää päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Alustavissa suunnitelmissa päästöjä syntyisi edelleen maataloudesta ja osasta liikennettä.

Hiilinieluja voidaan kasvattaa jo kasvavien metsien ja peltojen metsityksen avulla, mutta Taalaksen mielestä kannattaa pitää mittasuhteet mielessä.

"Metsiin liittyy intohimoja riippuen siitä, mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa: lähimetsän virkistyskäyttöä, biodiversiteetin säilyttämistä vai ilmastonmuutosta? Suomessa voidaan olla tyytyväisiä, sillä metsämme ovat sitoneet ennätysmäärän hiiltä ja Suomi on päästöjen vähennyksessä maailman kolmanneksi paras. On kuitenkin epärealismia ajatella, että metsityksellä voisi korvata fossiilisten polttoaineiden käytön jatkumista."

Suomessa on Taalaksen mukaan tehty paljon: kasvatettu hiilinielua, hyödynnetty puuraaka-ainetta metsäteollisuuden energiaksi, korvattu turvetta metsäjätteillä, tehty polttoainetta biojätteestä ja kokeiltu hiilen sitomisen tehostamista.

Hyvän metsänhoidon ansiosta meillä on myös metsätieverkosto, jollaista ei ole metsäpaloista kärsineissä Kanadassa ja Venäjällä. Metsäpalot ovat osaltaan lisänneet hiilidioksidipäästöjä ja ovat seurausta kuumuudesta ja kuivuudesta.

Myös ilmaston ääri-ilmiöt, kun myrskyt ja tulvat lisääntyvät ja uhkaavat metsiä ja koko maailmaa.

Suomen maatalouden suurin päästöjen lähde ja samalla pienentämispotentiaali ovat turvepellot. "Se on merkittävin maatalouden haaste, mutta kysymys on myös siitä, mikä on järkevää yhteiskunnan kannalta."

YK:n kansainvälinen ilmastokokous on määrä pitää marraskuussa Skotlannin Glasgowssa. Vaikka kokouksen yllä leijuu koronan uhka, Taalas on toiveikas.

"Valmistelu tähtää siihen, että merkittäviä asioita saadaan aikaiseksi. Ilmassa on ennätysmäärä positiivisia merkkejä", hän sanoo mainiten liikenteen sähköistymisen, valtioiden sitoumukset ja hanakasti liikkeellä olevat yritykset teknisine ratkaisuineen.

"Ilmastonmuutos etenee joka tapauksessa vuosiin 2050–60, mutta torjunnassa ollaan etenemässä. Mihin lukemaan päädytään, on vielä auki. Emme ole vielä 1,5 asteen uralla, mutta 2–3 asteen haarukassa saatetaan olla ja kaikkein pahimmat näkymät eivät ole todennäköisiä. Mutta toimeen pitää ryhtyä jo tällä vuosikymmenellä."

Lue lisää

Euroopan komission puheenjohtaja: "Tärkein tehtävämme on nopeuttaa rokottamista maailmanlaajuisesti"

Ilmastonmuutos etenee ja suurvallat mellastavat Pohjoisella napapiirillä – Suomi uudisti arktisen strategiansa vastatakseen haasteisiin

Raportti: Jopa 216 miljoonaa ihmistä voi joutua jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen takia

Kauriit ja kettu levittäytyvät laajemmalle, norppa kärsii – ilmastonmuutos ei koettele Suomen riistaeläimiä tasapuolisesti – lämpöstressikin mainitaan