Sisäministeri Kai Mykkänen: "Läheisväkivalta on turvallisuuden heikko kohta"

Sisäministeri Kai Mykkänen on ottanut kantaa myös perhevapaisiin, joiden uudistamiseen hän haluaisi palata vielä elokuun budjettiriihessä. "Näen lähipiirissäni, että on tarvetta muutokseen." Kuva: Kari Salonen

Turussa kaksi ihmistä surmannut ja kahdeksaa muuta puukottanut marokkolaismies Abderrahman Bouanane sai syytteet terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä murhista ja murhan yrityksistä.

Elokuun puukotuksista huolimatta sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) arvioi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa Suomen olevan edelleen maailman turvallisimpia maita:

"Kun tarkastelee väkivaltarikoksia, liikenneonnettomuuksia ja tulipalojen määrää, turvallisuus on 20:n viime vuoden aikana jatkuvasti parantunut. On silti otettava vakavasti, että kansalaisten turvallisuuskokemus on hieman heikentynyt. Ihmisillä on aiempaa enemmän pelkoja."

Sisäministerinä kaksi viikkoa työskennellyt Mykkänen otaksuu tämän liittyvän siihen, että elämäntapojen erilaistuessa ympärillä nähdyt ilmiöt tuntuvat aiempaa useammin vierailta ja pelottaviltakin.

Tilastollinen turvallisuus on eri asia kuin tunne omasta turvallisuudesta.

Valtioneuvoston jäseniäkin turvataan tänään vahvemmin kuin vaikka kymmenen vuotta sitten, Mykkänen vertaa. Aiemmin ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä työskennellyt Mykkänen ei ole omakohtaisesti tuntenut uhkaa itseään kohtaan.

"Onneksi."

Mykkänen näkee suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden kannalta heikkona kohtana lähisuhdeväkivallan:

"On hätkähdyttävä ja ikävä tosiasia, että 30 prosenttia suomalaisista naisista kertoo tulleensa seksuaalisen häirinnän ja väkivallan kohteeksi, yleensä entisessä tai nykyisessä parisuhteessa. Läheisväkivalta on suurin häirinnän muoto Suomessa."

Väkivallalta voi hakea turvaa ensi- ja turvakodeista, jotka siirrettiin valtiorahoitteisiksi muutama vuosi sitten.

"Tarpeeseen on pyritty vastaamaan ja ensi- ja turvakotien paikkoja on lisätty viidenneksellä parissa vuodessa, ja rahoitusta on sovittu lisättävän joka vuosi."

Poliisien riittämättömyydestä etenkin maakunnissa Mykkänen sanoo olevansa hyvin tietoinen. Maaseudulla poliisi joutuu partioimaan hyvinkin laajaa aluetta.

Mykkänen kertoo käyneensä alkuviikosta keskustelun poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen kanssa. Kolehmaisen kanssa on pohdittu myös sitä, mitkä poliisin ydintehtäviin kuulumattomat tehtävät voisi siirtää muille toimijoille.

Mykkäsen mukaan on selvää, että jatkuvaa poliisipartiointia ei pysty joka kylään järjestämään.

Uusi poliisiministeri ei kuitenkaan hyväksyisi yksityisen seriffin palkkaamista partiotta jääneeseen kuntaan. Esimerkiksi Enontekiöllä asiaa on harkittu sen jälkeen, kun kunnan viimeiset poliisit lopettivat työnsä helmikuussa.

Helmikuusta eteenpäin lähin poliisin jatkuvasti miehitetty piste on ollut Muoniossa.

Ministerin mukaan poliisien määrä tulisi pitää jatkuvasti vähintään 7 200:ssa. Nyt heitä on joitakin kymmeniä vähemmän.

Hallituksen kehysriihessä huhtikuussa esillä ovat myös poliisin lisämäärärahat.

"Kylätalkkari" ei voi korvata poliisia, jolla on virkansa puolesta oikeus käyttää pakkovaltaa.

"Epäilen, että meillä on liian tiukka rajaus sen suhteen, miten vaikkapa vartiointipalvelut voivat hoitaa esimerkiksi kyläkeskuksen järjestystä. Kunnantaloa vartioimaan voi palkata, mutta kyläkeskuksen turvallisuuden ja rauhallisuuden tarkkailu on jo harmaata aluetta."

Mykkäsen mielestä vartiointiliike voisi toimia vaikka Enontekiöllä silminä ja korvina ja ilmoittaa Muonioon poliisin toimipisteeseen, jos jotain epäilyttävää on kehkeytymässä.

Myös syytettyjen kuljetukset oikeustaloille tai vaikka rauhallisten juoppojen säilöönotot voisi sisäministerin mielestä siirtää muille tahoille. Poliisille jäisi enemmän aikaa keskittyä rikosten torjuntaan.