Isot kaupungit Vapaavuoren illallisesta: "Tämä ei ollut kapinakokous"
Taustalla "aito huoli" kaupunkien asemasta, "maaseudun merkitys on itsestäänselvä."
Suurten kaupunkien johtajat kokoontuivat torstaina Helsingin kaupungintalolla. Kuva: Pertti NisonenSuomen 21 suurinta kaupunkia eli niin sanottu C21-ryhmä istui torstaina Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren kutsumalla illallisella hiomassa yhteistä edunvalvontaansa.
Nelituntisen kokoontumisen aikana jokainen sai äänensä kuuluviin, osallistujat vakuuttavat MT:lle.
"Tämä ei ollut kapinakokous", sanovat sekä Kotkan palvelujohtaja Jorma Haapanen, Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna että Kuopion vs. kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen. Asian oli todennut ääneen myös illan isäntä Vapaavuori.
"Halusimme tuoda esiin huolen suurten kaupunkien asemasta. Kaupungit toimivat kasvun vetureina, eikä kaupungistumiskehitystä voida estää. Meillä on aito huoli", Haapanen sanoo kaupunkien kasvavasta merkityksestä ja hämmästelee tilaisuuden saamaa suurta julkisuutta.
Kaupungit haluavat itselleen päätösvaltaa etenkin kasvupalveluista eli elinkeinopolitiikasta. Nyt se on siirtymässä maakuntiin.
"Uusi hallintomalli ja toimintojen näennäinen laatikkoleikki on vanhanaikainen tapa uudistaa asioita. Nyt juuri elinkeinopolitiikkaan odotetaan ketteryyttä, kansainvälistymistä ja lisää virtaa", Kuopion Pirhonen sanoo.
Kaupungit pitävät hallituksen maakuntauudistusta kaupunkien valtaa uhkaavana hallintomallina, mutta kaupunginjohtajien allekirjoittamassa kannanotossa sitä ei suoraan tyrmätä. Julkilausumassa sanotaan vain, että "sote- ja hallintoreformien tulee vahvistaa kaupunkeja elinvoiman rakentajina".
Isäntä Vapavuorta ei MT:n tietojen mukaan haukuttu kokoomuksen kätyriksi tai likaisen työn tekijäksi maakuntauudistuksen kaatamiseksi. Ketään ei myöskään lähetetty hallituksen pakeille uudistuksen kaatamiseksi.
"Ei tarvitse. Jokainen näin suuren kaupungin johtaja on itsekin yhteydessä ministereihin", Haapanen, Inna ja Pirhonen vakuuttavat.
Maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelua ei illalla kuultu, eikä kaupunkien kokoontuminen ole maaseutua vastaan, kaupunginjohtajat korostavat.
"Siellä todettiin ääneen, että Hämeenlinna, Kuopio ja Salo ovat isojen kuntaliitosten myötä suurimpia maataloustukien saajia ja maidontuottajia ja maatalouspitäjiä. Maaseudun tärkeä merkitys on itsestäänselvä", Inna kertaa keskustelua.
Kannanotossa se sanotaan näin: "Kaupunkiseutujen ja koko maan kehittäminen eivät ole keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Mitä vahvempia suomalaiset kaupungit ovat ja mitä aktiivisempaa on Suomessa harjoitettu kaupunkipolitiikka, sitä vahvempi Suomi kansakuntana on. Kaupungit haluavat kantaa vastuuta koko Suomesta."
Lisäksi painotetaan kaupunkiseutujen merkitystä Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle ja tasapainoiselle aluekehitykselle.
Puheenvuoroissa painotettiin, että maakunnat ovat keskenään hyvin erilaisia ja eri tilanteissa: osalla on kasvukipuja ja osalla vähenevä väestömäärä.
Joku esitti jopa koko maan kattavaa "osayleiskaavaa", jossa napoina olisivat kaupungit.
Yhteisen kannanottotekstin pohja oli valmiina, siitä keskusteltiin ja kaikki panivat puumerkkinsä alle.
Sovittiin myös, että tapaamisia pidetään jatkossa kahdesti vuodessa, seuraavaksi helmikuussa Tampereella. Paikan ratkaisivat hyvät kulkuyhteydet. Myös muut kaupungit ilmaisivat isännöintihalukkuuttaan.
Mitä syötiin? Riippuu, keneltä kysyy. Ehkä jännittävä tilanne vanhan Raatihuoneen illallispöydässä on nollannut osan makumuistin, mutta "hyvää se ainakin oli".
Alkupalana mainittiin "graavattu siika", "rapu ja kala" ja "jokirapu ja simpukat", pääruokana "Wallenbergin pihvi", "riista" tai "härkä" ja jälkiruokana "mansikkajäädyke" ja "mustaherukkavispipuuro.
Kaupunginjohtajien kannanotto:
Vahva ja vaikuttava kaupunkipolitiikka vahvistaa koko Suomea
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
