Mitä ihminen todistaa itselleen, kun laittaa onnittelun lemmikistään lehteen? - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Mitä ihminen todistaa itselleen, kun laittaa onnittelun lemmikistään lehteen?

Voit myös kuunnella Simo Rallin kolumnin tämän lukemana.

Täytyy myöntää, että järkytyin, kun lueskelin sanomalehteä maaliskuun kahdeksantena päivänä. Suomen suurimman päivälehden sunnuntainumeroon oli ilmestynyt uusi osio: Eläinystävät. Sivulla oli valokuvia muutamasta kissasta ja koirasta ja kuvien alla onnitteluviestejä.

Villakoiran alla luki: ”Pepe 7 v. Juhlat vietetty perhepiirissä 7.3. Onnea myös Cida-siskolle ja velipojille!” Toisessa kuvassa oli joku ruskea karvaturri ja alla teksti: ”Karos 10 vuotta. Reipas poika, vuosista viis! Onnea toivottaa emäntä ja toverit.”

Mitä täällä maailmassa oikeen tapahtuu? En ymmärtänyt moisia onnitteluja ollenkaan. Ymmärrän kyllä että lemmikkejä rakastetaan ja ne ovat tärkeitä, mutta että laitetaan lehteen ilmoitus merkkipäivistä ja juhlista! Huh heijaa.

Mitäs lemmikki tästä saa? Kolli tuskin ymmärtää, että on ollut kuva ja nimi lehdessä. Jos minun kissalleni olisi antanut lehden alle, se olisi kussut siihen päälle – se niistä onnitteluista.

Mitä ihminen todistaa itselleen, kun laittaa inhimillisen onnittelun koirastaan lehteen? Onko nykyään tarve todistaa koko lukijakunnalle, että kyllä täälläkin rakastetaan? Vai onko lemmikki niin rakas, että se sumentaa viimeisetkin käytössä olevat aivosolut?

Ehkä minä olen vain rajoittunut. On siis aika avata juuttuneita ajatusportteja ja ottaa uusi, suvaitsevampi kanta rakkaitten onnitteluun!

Miksei Maaseudun Tulevaisuus ota koppia tästä uudesta onnittelumuodosta? Meidän lehteen ei sitten muuta mahtuisikaan. Ekalla sivulla oli vain satatonnareita, joita kiitellään. Kuvassa olisi komea ayshire ja teksti: ”Kiitos Aulikki ensimmäisestä sadasta tonnista, mahdollistit uuden niittomurskaimen oston. Juhlat laitumella. T. Antilan maatila Oy.

Kolmen sivun jälkeen alkaisi sikatilojen ilmoitukset: Kiitos Anton, Aapeli, Antti, Avallon, Aapo jne. Vietimme yhdessä rakkaat sata päivää! Anttia meillä on vielä vähän pakkasessa. Olitte meille tärkeitä! T. Viitalan sika Oy.

Miksi emme laajentaisi onnitteluja elävistä olennoista muuhunkin. Monelle on niin moni asia rakas!

Minäkin voisin laittaa lehteen kuvan tärkeästä työjuhdastani. Ford 6610 vm: 82 Foorrttista. Onnittelut 38-vuotiaalle ikinuorelle kumppanille! Ilman sinua ei tule kevättä, ei syksyä. Anteeksi, ettei syöttöpumpussasi ole ollut kymmeneen vuoteen öljyä, toimit silti! Juhla perhepiirissä. T: Simo perheineen.

Pelkistä auto-onnitteluista täyttyisi pari sivua. ”Kiitos väykky ja pystylamppu! Olette minun elämäni autot. Molemmissa kahdeksansataatonnia mittarissa ja ei vaan vieläkään ketju pauku! Ruoste raiskaa, vaan niin vanhenen minäkin. Kiitos Mercedes Benz! Juhlat aabeeceellä. T. Onni.”

”Kiitos Tikka, uskollinen huntterimme. Ei syksyä ilman hirveä. Juhlat lahtimajalla. Ottakaa kiväärit mukaan! T: Eino ja Aino”

”Kiitos elämäni tärkein kumppani. Ilman sinua en liikkuisi. Yhdessä jo viisitoista vuotta, toivotaan yhteistä elämää vielä toista mokomaa! Kiitos Esla! Syömme kaakkua hoivakodissa, heti epidemian jälkeen. Tervetuloa kaikille. Muistattehan tulla! T. Helga”

”Kiitti tosi siistille skeittikumppanille. Trukit toimii, dekki on ruvella, mutta grippi on ****n hyvä. Ei päivää, ei fronttii, ei bäkkärii ilman sinua. Juhlat spotilla. T. Ville”.

Ei muuta ku nimi ja kuva ­lehteen ja onnittelemaan. Me kaikki olemme onnittelumme ansainneet!

Kirjoittaja on teuvalainen maanviljelijä ja Elonkerjuu-yhtyeen kitaristi.

Lue lisää

Vähätelty otus osoittautui ylivoimaiseksi: Merenpohjan nilviäinen voittaa lopulta jokaisen meistä

Eläimellistä maisemanhoitoa – peltojen keskeltä kulkevat kauniit joenpientareet tarvitsevat laiduntajia

Oli virkistävää palata vuosikymmeniä taaksepäin koronan takia: Ravintoloiden aukiolon aikaistus saisi jäädä pysyväksi

Kari Hotakainen kyllästyi maalaisten pilkkaamiseen Helsingin Sanomissa – uusin romaani on hervoton kauhutarina yhteen kaupunkiin ahdetusta Suomesta