Entäs nyt, keskusta? - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Kolumni

Entäs nyt, keskusta?

Suomen Keskusta on luupin alla. Katri Kulmunin ero ministerin tehtävistä, Tekirin valmennusrahasotku, Matti Vanhasen valtiovarainministeriys, huhut hallituksen kaatamisesta, Kulmunin haastajat ja matalat kannatusluvut varmistavat sen, että puolueen ympärillä kuhisee.

Keskustaväkeä ahdistaa eniten matala kannatus. Kannatus romahti vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 13,8 prosenttiin ja 31 edustajapaikkaan. Tulos oli itsenäisyysajan huonoin. Gallupkannatus on asettunut ainakin toistaiseksi 10:n ja 13 prosentin välimaastoon.

Useimmiten ongelmat ovat itse aiheutettuja. Niin oli myös vuoden 2019 romahdus. Tappion jälkeen on poikkeuksetta viisainta mennä joukolla peilin eteen tappion syitä pohtimaan. Syyt eivät ole vastustajissa eivätkä mediassa.

Keskusta kokoontuu syyskuun alussa puoluekokoukseen Oulussa. Henkilövalinnat kiinnostavat erityisesti nyt. Saapa nähdä, maltetaanko pohtia koko puoluejohtoa eikä vain puheenjohtajaa ja pysytelläänkö sivistyneessä keskustelutyylissä. Laaja tarkastelu on perusteltua, myös politiikan linjan ja järjestötoiminnan osalta.

Puheenjohtajakilpailu on vasta rakentumassa. On todennäköistä, että useampi ehdokas asettuu tavoittelemaan tuulista mutta arvostettavaa vastuupaikkaa. Eikä ehdokkuus ole miehiltäkään kielletty.

Olennaista tässä tilanteessa on tietää mahdollisten ehdokkaiden muutosohjelma, jolla aikoo kääntää keskustan kannatuksen nousuun. Hyvä periaate on, että ensin katsotaan linja ja asiat ja sitten tekijät.

Jos keskusta vaipuu kannatuksen hiipumisen myötä sivuraiteelle, se on merkittävä muutos poliittisissa oloissa. Sillä olisi aikaa myöten melkoisia vaikutuksia Suomen ulko- ja sisäpolitiikkaan. Yhteistyönäkymiäkin jouduttaisiin miettimään uudelta pohjalta.

Keskusta päätti osallistua keväällä 2019 demareiden johtamaan hallitukseen paljolti niiden myönteisten kokemusten nojalla, joita sillä on ollut punamultayhteistyöstä. Vuosikymmenten takaiset saavutukset ovat kiistattoman myönteiset.

Marinin viiden puolueen enemmistöhallitus on luonteeltaan erilainen kuin Kekkosen tai Virolaisen ajan punamultahallitukset. Demareiden, vasemmistoliiton ja vihreiden muodostama punavihreä rintama on asettanut keskustan uuden eteen, ei vähiten talous- ja työllisyyspolitiikassa etenkin nykyisissä poikkeusoloissa.

Neljä punktia leimaavat keskustaa lähitulevaisuudessa.

Ensinnäkin keskustan vastuulla on huolehtia talouspolitiikan suunnasta, työllisyyden ensisijaisuudesta ja velkaantumisen hillitsemisestä. Ei käy se, että velan kasvattamisesta velan päälle muodostuu uusi normaali. Syksyn budjettiriiheltä odotetaan paljon.

Toiseksi EU:n elvytys- ja jälleenrakennuspolitiikka on mitoitettava niin, että siinä on kysymys itsenäisten valtioiden päätöksistä, että pysytään eduskunnan perustuslakivaliokunnankin linjauksissa ja että tilapäisiksi tarkoitetusta ei tule pysyvää käytäntöä. Budjettivalta on eduskunnalla.

Kolmanneksi ottaen huomioon koronapandemiankin opetukset on painavia perusteita vahvistaa alueiden elinvoimaa ja hillitä keskittymistä. Professori Sami Moision kriittinen kannanotto (HS 15.6. Vieraskynä) ”suunta ei käänny nykyisellä elvytyspolitiikalla” kannattaa ottaa vakavasti.

Ja neljänneksi: Puolue osallistuu hallituspolitiikkaan tai ei osallistu. Välimuotoa ei ole. Keskusta on saavuttanut ainakin aiemmin paljon vakaalla otteella ja päättäväisellä toiminnalla. On se nytkin mahdollista.

Keskusta on pudonnut podiumsijoilta neljänneksi tai viidenneksi. Sillä on realistiset mahdollisuudet yli 15 prosentin kannatukseen ja takaisin palkintopallille. Tappiot ovat olleet pääosin itse aiheutettuja.

Mutta yhtälö toimii myös toisin päin. Voitotkin ovat itse ja yhdessä rakennettuja. Keskustassa on rivien kokoamisen aika.

Kirjoittaja on ministeri.

Keskustassa on rivien kokoamisen aika.

Lue lisää

Kolme nopeaa kysymystä Mikko Alatalolle

Veitsellä leikaten

Kokoomus ja Uusi vaihtoehto aloittavat kesäkokouksensa

Yle: Keskusta on Suomen suurin työväenpuolue