Käykö tie metsään kukkaron kautta? - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Kolumni

Käykö tie metsään kukkaron kautta?

Onko täydellisyys sitä, ettei koe luonnossa lainkaan epämiellyttäviä tunteita, kuten vilua, hyttysenpistoksen kutinaa tai kivenmurikkaa selän alla?

Retkeily ei ole enää kotikutoista puuhastelua, vaan todellista välineurheilua. Huomasin asian, kun piipahdin taannoin yhdessä Helsingin suurimmista urheilukaupoista.

Kävellessäni kaupassa näin kuinka retkeilyosaston hyllyt vyöryivät toinen toistaan kummallisempia vimpaimia ja ylellisempiä varusteita.

Metsässä voi näemmä tarvita kannettavan retkisuihkun, kymmensenttisen retki-ilmapatjan ja retkivohveliraudan. Jos nälkä yllättää, evääksi voi ottaa kahden ruisleipäpussin hintaisen retkeilypatukan.

Suurempaan nälkään on tarjolla retkikeittoja – ei siis mitään tavallisia pussikeittoja. Mukaan tarvitsee tietenkin myös virtaviivaiset retkiastiat ja neljän erilaisen kattilan retkisetin.

Retki sitä ja retki tätä. Tarvitseeko korkeintaan kerran kesässä, usein vieläpä kotipihassaan, telttaileva suomalainen todella näitä kaikkia tavaroita?

Vaikka olen itse eri mieltä, on retkeilytuotteille selvästi kysyntää. Etenkin nuorten kaupunkilaisten retkeily on muuttunut viime vuosina tiukkapipoiseksi ja tavoitteelliseksi.

Ei riitä, että menee joka toinen päivä lähilepikkoon tarpomaan. Nykyään pitäisi käydä useita kertoja vuodessa vaelluksella, jotta olisi todellinen retkeilijä.

Retkikohteeksi valitaan mieluiten kaikkien tuntema suosikkikohde, josta saa häikäisevän huikeita kuvia sosiaaliseen mediaan. Parasta on, jos kohteen saavuttaminen vaatii valtavia ponnisteluja – eihän retkeily ole mitään tallustelua!

Metsään meneminen on tuotteistettu varsin taitavasti. Ennen ylellisyytenä pidetyistä retkeilytuotteista on tullut välttämättömyyksiä, eikä kierre näytä loppuvan. Aina tulee tilalle jotain uutta ja mullistavaa.

Tuntuu kuin retkeily olisi pistetty kaupan hyllylle saatesanoin "osta nämä tuotteet, niin saat täydellisen elämyksen".

Onko täydellisyys sitä, ettei koe luonnossa lainkaan epämiellyttäviä tunteita, kuten vilua, hyttysenpistoksen kutinaa tai kivenmurikkaa selän alla? Ainakin niiltä voi suojautua sataprosenttisesti erilaisin retkeilytuottein – kunhan taskusta löytyy riittävästi kahisevaa.

Kyseenalaistan sen, miksi luonnossa pitäisi pystyä elämään samanlaista arkea kuin neljän seinän sisällä. Luonto on luonto, eikä se muutu vähemmän villiksi, vaikka ostaisi retkeilyosaston tyhjäksi. Sitä on parasta oppia sietämään.

Toki metsässä yöpymiseen ja pidemmille vaelluksille tarvitaan tietyt välttämättömät varusteet. Ymmärrän myös laadun päälle. Huonolaatuiset varusteet menevät hetkessä rikki, eikä se ole kestävää millään mittarilla.

Aloittelevan retkeilijän olisi kuitenkin syytä miettiä, mitkä kaikki varusteet ovat välttämättömyyksiä ja mitkä puhdasta luksusta. Harvoin tarvittavia tuotteita voi lainata tai hankkia käytettynä.

Jos jokainen retkeilystä hullaantuva hankkisi kaikki tarjolla olevat retkeilytuotteet, maailma hukkuisi rojuun. Luonto ei kiitä tavaran hamstraajaa – päinvastoin.

Minusta suomalaisten kannattaisi mennä luontoon vähemmillä paineilla ja varusteluilla. Jokainen tyylillään, mutta järki päässä.

Luonnossa olemisen ei pitäisi olla suorittamista, eikä tien metsään pitäisi käydä kukkaron kautta.

Lue lisää

Omakotitaloasujan lyhyt oppimäärä

Tulevaisuuden metsänomistaja ei ole se tyyppi mainostoimistojen metsäalalle luomissa materiaaleissa

Yhä useampi haluaa luontoon, kävijöiden määrä kansallispuistoissa kasvaa 200 000:lla vuodessa – milloin nähdään seuraava Hossa?

Yli 70 prosenttia retkeilykyselyyn vastanneista aikoo yöpyä ulkona tänä kesänä