Presidentin valta - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Presidentin valta

Ennen kaikkea sopisi miettiä uudelle presidentille asetettavia vaatimuksia epävarmuutta huokuvassa maailmassa.

Presidenteistä keskustellaan, ei vain nykyisen tekemisistä ja entisten historiasta, vaan myös nykyisen seuraajaehdokkaista. Viime perjantaina 101 vuotta täyttäneessä tasavallassa tällainen on luonnollista ja oikein.

Presidentin vallan rajoja syynätään. Tosiasiallisen päättämisen rinnalla seurataan julkisia sanomisia ja yhteydenpitoja. Keskustelua seuratessa joutuu kysymään itseltään, ollaanko huolissaan presidentin pysyttelemisestä omalla vastuutontillaan vai onko kysymys siitä, ettei pidetä hänen kannanotoistaan.

Presidentin valtaa on kutistettu presidentti Koiviston kauden jälkeen merkittävästi. Sisä- ja EU-politiikka on hallituksen käsissä. Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tätä peruslausetta Niinistö korosti MTV:n haastattelussa 14. heinäkuuta.

Presidentti Niinistö kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa 12. heinäkuuta ottavansa jatkossakin kantaa asioihin, jotka eivät suoranaisesti kuulu hänen toimialaansa.

Niinistö näki ainoan ongelman liittyvän EU:n yhteiseen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan huippukokoustilanteissa, joissa ilman ennakkokäsittelyä ryhdytään käsittelemään presidentin valtaoikeuksiin kuuluvia ulkopoliittisia asioita. Ristiriita voi tulla EU-mekanismin ja perustuslakimme välille. Ongelma on oikea.

Jos maan hallitus ja presidentti joutuisivat ristiriitaan ulkopoliittisessa kysymyksessä, eduskunnan täysistunto ratkaisee ristiriidan. Tällainen tilanne on epätodennäköinen, mutta mahdollinen. Vuoden 2012 säännös on omiaan ennalta estämään ristiriidan syntymisen.

Niinistö on ottanut viime vuosina kantaa sellaisiin kansakunnan turvallisuuteen vaikuttaviin ajankohtaisiin asioihin, jotka eivät ole suoraan perinteistä ulkopolitiikkaa. Sellaisia ovat olleet ainakin tiedustelulainsäädännön ajantasaisuus, maahanmuuton hallinta (itäraja) ja koronan hoito.

Samoin varoittelu velkaantumisesta, ulkomaalaisten maakaupat ja bulvaaniyhtiöt ainakin sivuavat ulkopolitiikkaa ja liittyvät läheisesti kokonaisturvallisuuteen. Velkaantumisvaroittelu kannattaa ottaa vakavasti.

Hallituksen, presidentin ja eduskunnan välinen neuvonpito tällaisissa kysymyksissä on erittäin perusteltua ja kansakunnan edun mukaista.

Nykyisenä maailman aikana ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden rajaviiva on häilyvä ja muuttuvainen. Se ei saa johtaa reviirikiistoihin. Mieluummin toimitaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa, jopa yhteisissä pöydissä. Presidentin omaksuma unilukkarius on toiminut.

Presidentti tulee valituksi vain voittamalla kansalaisten ja puolueiden luottamus yli rajojen sekä ylittämällä kulloisenkin hallituksen ja opposition raja. Ja hän onnistuu virassaan vain samanlaisen rajoja ylittävän luottamuksen varassa.

Presidentti Niinistön toista kautta on jäljellä nelisen vuotta. Seuraaja valitaan vuonna 2024, vuosi eduskuntavaalien jälkeen. Ajan riento on niin raju, että on mahdotonta tietää, millaisissa oloissa kansa valitsee itselleen uuden presidentin.

Spekulointi seuraajasta jo nyt on väistämätön. Ei sitä tarvitse karttaakaan, kunhan keskustelu pysyy järjellisyyden puitteissa.

Ennen kaikkea sopisi miettiä uudelle presidentille asetettavia vaatimuksia epävarmuutta huokuvassa maailmassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaikeutuu. Uudet uhat vaativat valppautta ja yhteistyökykyä eikä kovaakaan turvallisuutta voi unohtaa. Vaatimukset Niinistön seuraajalle ovat kovia.

Sitäkin sopii pohtia, mitä tarkoittavat 2020-luvulla presidentin juhlallisen vakuutuksen loppusanat eduskunnassa: ”...ja kaikin voimin edistää Suomen kansan menestystä".

Presidentillä on perustuslaissa määritellyn vallan olennaisena vahvikkeena persoonasta ja onnistuneesta tehtävän hoidosta juontuvaa arvovaltaa.

Kirjoittaja on ministeri.

Ennen kaikkea sopisi miettiä uudelle presidentille asetettavia vaatimuksia epävarmuutta huokuvassa maailmassa.

Lue lisää

Vasemmisto suitsisi, oikeisto patistaisi Niinistöä keskusteluun

Suomi rikkoo etämyyntikiellolla EU-oikeutta

Stoppi väkivallalle

Presidentti Niinistö MTV:lle vallankäytöstään: Minä noudatan perustuslakia