Pitääkö Macronin Ranskaa tukea? - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Pitääkö Macronin Ranskaa tukea?

Helena Petäistö: Kannattaa aina muistaa, että suomalaisen viljelijän suurin ystävä on ranskalainen poliittinen johtaja.

Niinä aikoina, jolloin kirja oli vielä arvossaan, oli Suomen kirjastojen suursuosikeissa kaksi opusta, joiden nimet pysyivät pitkään lentävinä lauseina: ”Soita minulle, Helena” sekä ”Ja Helena soittaa”.

Kun lukijoiden sähköpostien joukosta putkahti: ”Kirjoitapa, Helena, EU:n tukipaketista ja Ranskasta”, jatko-osa siihen kuuluu ”Ja Helena kirjoittaa".

Saksan liittokanslerin Angela Merkelin sanoin kyse on ainutlaatuisesta ongelmasta, johon on annettava ainutlaatuinen vastaus. Merkelin vakuutuksen mukaan se jää myös ainutkertaiseksi.

Tosin ennakkotapauksen ainutkertaisuutta on mahdoton vahvistaa, mutta taloustieteilijätkin myöntävät, että Euroopan talous vaatii näin valtavaa koronapakettia välttyäkseen täystuholta. Nyt jos koskaan on se hetki, jolloin juhlapuheiden eurooppalainen solidaarisuus on muutettava sanoista teoiksi.

Kysehän ei ole vanhojen velkojen hoidosta niin kuin eurokriisin aikana, vaan kaikkia maita kohdanneesta järistyksestä, joka ei ole kenenkään vika.

Jos Suomi on päässyt itse viruksesta vähemmällä kuin muut, se saa kyllä kiittää siitä harvaa asutustaan ja syrjäistä sijaintiaan meren takana vailla kansainvälisen liikenteen suuria solmukohtia. Massaturismin maiden, Italian, Espanjan ja Ranskan tilanne oli toinen.

Mutta talouselämän osalta olemme kaikki samassa veneessä, ja siksi kaikki saavat koronapaketista osuutensa, myös Ranska ja Suomi.

Siinä, missä pandemiasta pahimmin kärsineet Italia ja Espanja saavat 170 ja 140 miljardia euroa, saa Ranska 39, Saksa 30 ja Suomi 3,2 miljardia euroa. Suomen saama osuus asukasta kohti on siis suurin piirtein sama kuin sitä yli kymmenen kertaa suuremman Ranskan.

Jokaisen maan on tuotava elvytysohjelmansa EU-komission syyniin, ja jäsenmailla on hätäjarrun mahdollisuus, jos jonkun maan toimenpiteet eivät vakuuta.

Mitä tulee etelän maiden lepsuun taloudenpitoon, joka meitä suomalaisia syystäkin pännii, niin on kuitenkin pakko muistuttaa, ettei Suomen taloudenhoito ole viime aikoina suinkaan saanut kiitosta EU-komission eikä OECD:n arvioissa.

Mutta entä Ranska, josta lukija kyselee?

Ranska on aina ollut EU:n budjetin suuria nettomaksajia ja pysyy yhä nettomaksajana elvytyspaketistakin huolimatta. Presidentti Emmanuel Macron ei siis lyönyt nyrkkiä pöytään Brysselin yössä päästäkseen eroon nettomaksajan roolista, vaan EU:n solidaarisuuden nimissä, jota hän on tarmokkaasti ajanut alusta alkaen presidentiksi noustuaan. Mutta se ei taas tarkoita lepsun taloudenhoidon sallimista, vaan rahaliiton yhteisvastuusta puhuessaan Macron vaatii yhtä sääntömääräistä EU:ta kuin Suomikin.

Kohtalon ivaa on kuitenkin se, että kun Ranska alkoi viimeinkin Macronin johdolla siivota omaa pihaansa ja saada talouttaan kuntoon kymmenien vuosien turhien yritysten jälkeen, tuli koronavirus ja kaatoi tuloksen.

Tai oikeammin jo keltaliivit heti sen jälkeen, kun Macron oli ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen saanut Ranskan budjettivajeen rahaliiton raamien sisälle alle kolmeen prosenttiin maan bruttokansantuotteesta. Keltaliivien rauhoittaminen vaati niin paljon miljardeja, että budjettivaje repesi taas.

Silti Macronin rankat uudistukset alkoivat tepsiä, työttömyys lähti selvään laskuun ja investoinnit nousuun – kunnes koronakriisi vei taloudelta pohjan pois niin kuin kaikkialla muuallakin.

Huolestunut lukija voi siis rauhassa jatkaa rättisitikkansa puunaamista, sillä Ranska pysyy EU:n nettomaksajana. Sitä paitsi kannattaa aina muistaa, että suomalaisen viljelijän suurin ystävä on ranskalainen poliittinen johtaja.

Kirjoittaja on toimittaja ja tietokirjailija.

Suomalaisen viljelijän suurin ystävä on ranskalainen poliittinen johtaja.

Lue lisää

"Suomalaisen viljelijän suurin ystävä on ranskalainen poliittinen johtaja"

Toimittaja-kirjailija Helena Petäistöllä on kiinnostava idea maaseudun matkailun kehittämiseen – "Ulkomaalaiset turistit haluavat maistaa paikallisia herkkuja, eivät hampurilaisia tai kebabia"

Vuosikymmeniä Pariisissa asuneen tv-toimittajan Helena Petäistön mielestä maanviljelijöitä arvostetaan Ranskassa ihan eri tavalla kuin Suomessa – "Jos poliitikko ei osaa taputtaa maatalousmessuilla lehmän takapuolta, häntä ei oteta vakavasti"

Vesurit ja maalipensselit tehokäyttöön!