Onko Bulgarian mafiaa pakko rahoittaa? - Kolumnit - Maaseudun Tulevaisuus
Kolumni

Onko Bulgarian mafiaa pakko rahoittaa?

Menossa enemmänkin valtioliittokehitys kuin liittovaltiokehitys.

Suomalaisille runsaat kolme miljardia maksava EU:n elvytyspaketti on eduskunnan syksyn isoin päätös.

Se on sitä, vaikkei itse sopimus muuksi muuttuisi. EU-keskustelun aika on nyt, vaikka hallituspuolueet puhuisivat mieluummin turpeesta ja koronaohjeista. Oppositiotakaan ei kannata päästää vähällä. On helppo vastustaa jotain sellaista, joka kuitenkin toteutuu. Perustuslakivaliokunta on paljon vartijana siinä, kuinka paljon eduskunnan budjettivaltaa voi yksinkertaisella enemmistöllä venyttää.

Yhteisvastuu veloista ei ole euromaille uusi asia, eikä tämä kaikkien vanhojen miljardien päällä ole kuin kuorrutus.

Uutta on, että nyt samaa yhteisten velkojen suota tarpovat muutkin EU-maat. Jopa onnekas naapurimme Ruotsi. Ennen koronaa ajatus olisi ollut täysin mahdoton. Utopiaa se olisi ollut myös, jos britit olisivat vielä mukana unionissa.

390 miljardin euron avustukset sisältävä paketti syntyi, koska Saksa muutti perinteistä linjaansa. Se on myös syy, miksi Suomi on mukana. Liittokansleri Angela Merkel on ollut yleensä rauhallinen liikkeissään. Hän on kuitenkin tehnyt selväksi, ettei halua jäädä historiaan EU:n hajottajana.

Vaikka summat ovat isoja, ei elvytysrahasto ratkaise koronan aiheuttamaa talouskriisiä. EU-byrokratiassa rahat lähtevät liikkeelle hitaasti. Jäsenmailla on myös suuri kiusaus kohdentaa ne enemminkin vanhojen toimialojen tekohengittämiseen kuin aidosti uutta kasvua luoviin investointeihin.

Elvytyspaketin kohdentumista eri jäsenmaihin on syystä arvosteltu. Jakoperusteena on ensi sijassa koheesiopolitiikasta tuttu köyhien ja rikkaiden maiden erojen tasaaminen. Koronan aiheuttamat vahingot ovat toissijaisia.

Paljon parjattu Italia yltää elvytysrahaston ja EU-budjetin monimutkaisessa maksujen ja saamisten kokonaisuudessa hädin tuskin nettosaajien puolelle.

Rahoitussovun suhteellisesti suurimmat voittajat ovat Kroatia, Bulgaria ja Kreikka. Samat maat keikkuvat unionin korruptoituneimpien maiden listan kärjessä. Bulgariassa oppositio väittää mafian pyörittävän koko maata. Väite ei valitettavasti ole ihan tuulesta temmattu.

EU-rahan pitäisi vahvistaa köyhien maiden oikeusjärjestelmiä. Valitettavan usein käy juuri päinvastoin. EU-rahan jakaminen omille kannattajille on esimerkiksi Unkaria kovalla kädellä johtavan Viktor Orbanin keskeinen työkalu.

Rahanjakoa tärkeämpi kysymys on EU:n tuleva suunta. Nyt on menossa enemmänkin valtioliittokehitys kuin liittovaltiokehitys. Perussopimusten jatkuva venyttäminen, valtiontukisääntöjen joustaminen ja huono oikeusvaltiokehitys monissa jäsenmaissa vievät pohjaa sisämarkkinoilta ja yhteiseltä lainsäädännöltä.

Osana EU-rahoituspakettia maatalouden tuet säilyvät suunnilleen ennallaan. Kolmen miljardin elvytysrahasto voi sekin tuoda investointeja maaseudulle.

Entä jos Suomi ainoana maana hylkäisi paketin? Todennäköisesti seurauksena olisi hirveä meteli, symbolisia muutoksia ja lopulta eduskunta hyväksyisi muutetun paketin.

Keskustelu kannattaa kuitenkin käydä tosissaan. Onko tämä se suunta, johon unionin halutaan menevän?

Lue lisää

Eduskunta avaa kauden keskustelulla epidemiakorvauksesta – hallitus esittää 75:tä euroa kuussa perustoimeentulotuen saajille

"Koska nämä Etelä-Eurooppaan myönnettävät tukipaketit loppuvat?" — MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen valittiin jatkokaudelle Tampereella

Yhteisvastuu saa väkinäisen tuen

Perussuomalaiset haluaa eduskunnan koolle EU:n elpymispaketin johdosta – "EU:sta ollaan tekemässä tulonsiirtounionia"