Kataisen huti käy Sitralle kalliiksi
Kun Katainen nyt tavoittelee uudessa tehtävässään letkeää johtajuutta, hän voisi rennon irtonaisesti vaikka pohtia, mistä tulevat ne avohakkuut, jotka eivät kenties koskaan metsäksi uusiudu.13.11.202001:00
Kun Sitran yliasiamies Jyrki Katainen totesi lehtemme haastattelussa pitävänsä avohakkuita järjettöminä, ei tiennyt entinen EU-komissaari, taannoinen pääministeri ja kokoomuksen aiempi puheenjohtaja, mihin sohaisi (MT 9.11.).
Erityisen kriittiseksi ryhtyi Twitterissä Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen, jonka mukaan kannanotto ei lisää Sitran uskottavuutta, joka "muutenkin on ollut hakusessa".
Jaatinen tuntee hyvin paitsi metsäteollisuuden tilanteen myös Kataisen. Niin pitkään miehet ovat kokoomuksen vastuutehtävissä yhdessäkin toimineet.
Kun Kataiselle selvisi, minkä mittaluokan asiasta on kysymys, Siilinjärven mies ryhtyi savolaiseen tapaan selventämään ajatteluaan. Kokenut eränkävijä totesi arvioineensa asiaa "rennolla otteella" juuri lintumetsältä palattuaan (HS 10.11.).
Tästä vasta kriitikot heräsivätkin. "Maalaisjärki ja metsäkanalintujen metsästys ovat mitä mainioin yhdistelmä, mutta kannattaako pelkästään tuolta pohjalta metsäpolitiikkaa linjata", tiedusteli Twitterissä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja arveli "aika monelta valojen pimenevän".
Hyvin moni metsänomistaja ja maaseudun asukas on kriitikoiden kanssa samaa mieltä.
Katainen kuitenkin sanoi, mitä tarkoitti. Maa- ja metsätalouden toimilla ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamisella on Sitran strategiassa keskeinen rooli.
Kataisen linjaukset herättävät kysymyksen myös siitä, kuka Sitraa tällä hetkellä varsinaisesti ohjaa. Vahva vaikuttaja on erityisesti kiertotalouteen keskittynyt johtaja Mari Pantsar, joka on henkilöitynyt ilmastonmuutoksen suomalaiseksi herättäjäksi.
Pantsarin ansioksi on luettava, että hän toimii täysin avoimin kortein. Ilmasto tulee ennen muuta. Pantsar on todennut jo varhain, että maaseudun menetykset ilmaston eteen tehtävässä työssä ovat suuret ja se on poliittisessa päätöksenteossa otettava huomioon.
Lisäksi Pantsar on yhtenä harvoista suomalaisista ilmastovaikuttajista kiinnittänyt huomiota kaupunkirakentamisen haittoihin. Sitra on herätellyt huomaamaan rakennussementin ja hiiliteräksen valtavat päästöt.
Kataiselta sen sijaan toivotaan myös muuta. Sitran voimia tarvitaan yritysten kehittämiseksi. Ilman niitä Suomi ei selviä koronasta eikä ilmastonmuutoksesta.
Kun Katainen nyt tavoittelee uudessa tehtävässään letkeää johtajuutta, hän voisi rennon irtonaisesti vaikka pohtia, mistä tulevat ne avohakkuut, jotka eivät kenties koskaan metsäksi uusiudu.
Ne tulevat siitä betonista, asfaltista ja sementistä, joka valetaan kaupunkien kasvun tarvitseman metsämaan päälle.
Kun Katainen Lapin lintukairoilta palattuaan katsastaa Helsingin keskustan tyhjyyttään kumisevia kauppakeskuksia, kannattaisi pohtia myös, missä menee kulutuskeskeisen kaupungistumisen ääri ja määrä.
Tässä asiassa Sitralla voisi olla sanottavaa, kun ilmastonmuutoksen vaikutuksia joka tapauksessa joudutaan eri alueilla torjumaan. Tehtävä ei ole helppo. Kun kaikki joutuvat tulevaisuudessa omastaan tinkimään, tasa-arvoisen taakanjaon määrittely on huomattavan hankalaa.
Sitran arvovallalle Kataisen huti käy kalliiksi. Kokeneena metsästäjänä Katainen kuitenkin kerää itsensä ja osuu seuraavilla kerroilla. Myös maakunnissa toivotaan tarkempia laukauksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
