Kolumni

Katse koronan jälkeisen ajan mahdollisuuksiin

Koronan varjossa muutamat perusasiat eivät ole muuttuneet. Meidän on saatava näkymä parempaan väestökehitykseen, aiempaa suurempi osa väestöstä töihin ja meidän on huolehdittava siitä, että Suomessa tehdään sellaista tutkimus- ja kehitystyötä, joka synnyttää voittavia yritysideoita jatkossakin.

Emme voi tyytyä näköpiirissä olevaan väestömme hiipumiseen. Sellainen kehitys heijastuisi väkisinkin kielteisesti koko yhteiskuntaan.

Ikääntyvä ja pienevä väestöpohja vaikuttaisi muun muassa yritysten – erityisesti ulkomaisten yritysten – Suomeen tehtäviin investointeihin. Jos tähän tyydymme, meidän pitäisi laatia skenaario siitä, miten viiden miljoonan asukkaan Suomessa asuminen ja palvelut organisoidaan.

Alkavana vuotena kannattaakin tarkkaan lukea Anna Rotkirchin selvitys valtioneuvoston kanslialle väestöpolitiikasta.

Työllisyydessä viime vuosikymmenen aikana päähuomio on kohdistunut eläkkeellesiirtymisiän myöhentämiseen. Eläkeiän nosto ja niin sanotun eläkeputken poisto ovat vastanneet tähän tarpeeseen.

Tarvitsemme kuitenkin myös toimia, jotka vaikuttavat keskellä työuraa (työttömyysturva, jatkuva koulutus ja niin edelleen) ja keinoja, joilla nuoret saadaan nykyistä aikaisemmin työelämään. Työllisyyden niin sanotuissa rakenteellisissa toimissa on haettava ratkaisuja, jotka kohdistuvat suuriin ryhmiin, jotta myönteinen vaikutus yltäisi lukumäärältään kymmeniin tuhansiin.

Työllisyyttä ja väestökehitystämme ei voida tarkastella ilman maahanmuuttoa. Alkusyksystä tein aloitteen osaajien houkuttelemiseksi Suomeen ja heitä varten luotavasta niin sanotusta pikareitistä työlupien ja muun byrokratian hoitamiseksi.

Huippuosaajien rinnalla on muistettava myös tavalliset työt. Joulun alla nousi esiin Närpiön myönteinen esimerkki. Siellä yrittäjät ja kunta ovat luoneet edellytykset osittain maahanmuuttoon perustuvalle työvaltaiselle yritystoiminnalle kasvihuonealalla, jossa palkkataso ei ole korkea.

Närpiössä työllisyysaste on peräti 83 prosenttia, ja maahanmuutto on ollut sen saavuttamisessa avainroolissa.

Viestini tähän liittyen on selvä: kansalaisten järkevän enemmistön on otettava työperäisen maahanmuuton edistämiseen aktiivisen myönteinen kanta. Maaseudun hyviä kokemuksia ulkomaisen sesonkityövoiman merkityksestä on monistettava ja samalla pohdittava, miten myös muina vuodenaikoina tätä hyödynnettäisiin.

Vuodenvaihteen laduilla pohdin paljon, miten korkean elintason Suomi ja Eurooppa pärjäävät globaalissa työkilpailussa, jonka moniulotteisuutta robotisaatio ja digitalisaatio lisäävät.

Digitalisaatio on välttämätön osa kehitystä, mutta samalla se syö palvelualojen työpaikkoja. Koko sosiaaliturvamme perustana olevaa palkkasummaa ja rahoituspohjaa nakerretaan näin koko ajan.

Digitalisaatio vei esimerkiksi pankkien kassatyöntekijät ja halpatuonti vaateteollisuuden, mutta tilalle on saatu uutta. Voimmeko jatkossakin luottaa tähän samaan, vai onko sosiaaliturvan rahoittamiseksi mietittävä palkkasumman sijasta jotain muuta?

Yksi vaihtoehto olisi siirtää palkan sivukuluja arvonlisäverolla maksettavaksi. Ratkaisut pitäisi tehdä eurooppalaisella tasolla yhteisesti sopien. Tällöin myös halpatyömaissa tehty työ ja robottien tekemä työ osallistuisivat eläkkeiden ja sosiaaliturvan maksamiseen kulutuksen kautta. Muitakin mahdollisia keinoja voi olla. Nyt on syytä ajatella avarasti.

Ratkaisuja täytyy joka tapauksessa etsiä myös aivan uusista näkökulmista. En esimerkiksi pidä realistisena vaihtoehtona moneen kertaan esitettyä fraasia verotuksen painopisteen siirtämisestä työn verottamisesta haittojen verotukseen.

Tällainen muutos on Suomessa jo tehty ja meillä haittojakin verotetaan jo ankarimman kautta. Tulos ei myöskään ole pitkällä aikavälillä kestävä. Sitten kun haitat vähenevät, myös verotulot vähenevät.

Kirjoittaja on valtiovarainministeri ja keskustan kansanedustaja.

Työllisyyttä ja väestökehitystämme ei voida tarkastella ilman maahanmuuttoa.

Lue lisää

Vanhanen vetoaa "järkevään enemmistöön": "Emme voi tyytyä väestömme hiipumiseen – työperäisen maahanmuuton edistämiseen on otettava aktiivisen myönteinen kanta"

Vuoden suosituin työnhakupäivä lähenee – arvaatko milloin suomalaiset selaavat työpaikkailmoituksia innokkaimmin?

Yli puolet suomalaisista uskoo maakuntansa taloustilanteen heikentyvän – myös arvio työllisyystilanteesta synkentynyt

Politiikan vuotta ravistivat rikokset, ministeriero ja murhayritys – muistatko vielä nämä koronan varjoon jääneet kohut?