Kolumni

Sanat ovat tekoja

”Make America great again”, kuului Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaalislogan nelisen vuotta sitten.

Tuskin hän osasi arvata, millaisen konnotaation eli sivumerkityksen lausahdus sai maailmalla aikaan oikeistohörhöjen ja muiden Trumpin kannattajien rynniessä loppiaisena väkivaltaisesti kongressiin eli Suomen eduskuntaa vastaavaan demokratian kehtoon. Vastaavaa on yleensä nähty banaanitasavallassa, ei maassa, joka on tottunut pitämään itseään vapaan maailman johtajana.

Joku voisi sanoa, että sitä saa mitä tilaa. The Washington Post -sanomalehden faktantarkastajien mukaan Trump ehti jo kautensa puoliväliin mennessä päästää suustaan yli 10 000 valhetta tai harhaanjohtavaa lausuntoa. Se tarkoitti keskimäärin 12 muunneltua totuutta päivässä.

Se merkitsi ”parhaimmillaan” jopa 171 valetta kolmen päivän aikana. Trumpin virkakauden loppua kohti presidentin humpuukitahti vain kiihtyi, lehti raportoi.

Sosiaalinen media on tunnetusti mullistanut kaiken tiedonkulun ja poistanut portinvartijat ja käytöstapojen vaalijat julkisesta keskustelusta.

Capitol-kukkulan mellakointiin johtaneet tapahtumat todistavat, että matka sanoista tekoihin voi olla vain Pennsylvania Avenuen mittainen. Hilkulla oli, etteivät sanat olisi johtaneet vieläkin karmeampiin seurauksiin kuin viiteen kuolonuhriin.

Jotkut ehtivät huokaista, että onneksi meillä täällä Euroopassa ei moista voisi tapahtua. Joku muistutti viime elokuusta, jolloin koronatoimien vastaisessa mielenosoituksessa yritettiin tunkeutua väkisin Saksan parlamenttirakennukseen Berliinin keskustassa.

Suomalaisista puolueista ainoastaan perussuomalaiset on avoimesti tukenut Donald Trumpia eikä ole selväsanaisesti tuominnut hänen toimiaan. Päinvastoin puheenjohtaja Jussi Halla-aho on pyrkinyt vähättelemään tapahtumia toteamalla, että ”tällaista rähinöintiä ja hulinointia on nähty muuallakin”.

Capitol-kukkulan tapahtumat todistavat todeksi sen, että demokratiaa ei voi ottaa itsestäänselvyytenä, vaan se vaatii päättäjiltä ja poliitikoilta toimia ja valintoja joka ikinen päivä.

Helsingin yliopiston terrorismitutkija Leena Malkki muistutti, että kaikki poliittiset liikkeet Euroopassakaan eivät välttämättä ole sitoutuneet demokraattisiin periaatteisiin. Some-suunsoitosta huolimatta poliitikkojen on myös rohkeasti puolustettava yhteiskunnan instituutioita ja luotava siten luottamusta ja ”sosiaalista liimaa” kansalaisten välille.

Vastakkainasettelun ja epäluulon lietsominen päättäjiä ja eri ihmisryhmiä vastaan näyttää olevan oikeistopopulistien tietoinen strategia ja käyttövoima läpi läntisen maailman.

Harva muistaa, että poliittisella väkivallalla flirttailu otettiin aseeksi viime eduskuntavaalien alla myös meillä Suomessa.

Viime eduskuntavaalien alla perussuomalaiset tekivät ”V niin kuin ketutus” -mainosvideon, jossa kansaa edustava hirviö nousee maan povesta suistamaan päättäjät vallasta väkivaltaa ja sen uhkaa käyttämällä.

Väkivaltaa sisältänyttä poliittista mainosvideota selitettiin sillä, että kyse on vain fiktiosta.

Nyt kun on nähty, kuinka lyhyt matka sanojen ja tekojen välillä voi olla, ilmassa roikkuu vakava kysymys. Miksi perussuomalaiset ainoana eduskuntapuolueena ei ole selväsanaisesti tuominnut Trumpia ja hänen kannattajiaan Capitol-kukkulan tapahtumista?

Vielä vakavampi kysymys kuuluu, vieläkö puheenjohtaja Halla-aho seisoo puolueensa poliittisella väkivallalla fantasioivan mainosvideon takana.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Demokratiaa ei voi ottaa itsestäänselvyytenä, vaan se vaatii päättäjiltä ja poliitikoilta toimia ja valintoja joka ikinen päivä.

Lue lisää

Eero Heinäluoma kolumnissaan: Donald Trumpin asettamaa yksinvaltaisuuden esimerkkiä on varottava

Presidentin vaihtuessa

Väkivalta vaanii liian lähellä

Suomi irti trumpismista