Kolumni

Kestävä metsänhoito vaakakupissa

Uusi vuosi ja uudet kujeet, kuten sananlasku kuuluu. Tämä pitää erityisen hyvin paikkaansa EU:n metsiin liittyvissä politiikkatoimissa. Me metsäalasta kiinnostuneet odotamme Euroopan komissiolta alkuvuodesta EU:n uutta metsästrategiaa malttamattomina. Mutta mitä muuta meidän tulisi kärkkyä vuonna 2021?

Euroopan unioni hyväksyi kesäkuussa 2020 sijoitusten ympäristöystävällisyyttä ja kestävyyttä määrittelevän kestävän rahoituksen asetuksen eli taksonomian.

Asetuksella sorvataan kriteerit taloudellisen toiminnan kestävyydelle ympäristön ja ilmaston kannalta, jotta eri sijoitustuotteista saataisiin vertailukelpoisia keskenään.

Tämä yhteinen luokitusjärjestelmä, eli taksonomia, asettaa sijoitustuotteille arviointiperusteet koskien esimerkiksi kiertotalouteen siirtymistä, ilmastomuutokseen hillintää ja siihen sopeutumista, sekä ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelemista.

Kriteerien täytyy täyttyä asetuksen mukaisesti, jotta sijoituksia voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä.

Myönteisiin tavoitteisiin pyrkiessä isosta kuvasta ei tulisi unohtaa metsäsektoria eikä jäsenmaiden erityispiirteitä. Suomessa myös metsäluonto ja alan työpaikat ovat merkittävä osa vihreää kultaamme, kestävää biokiertotaloutta sekä kansantaloutemme kivijalkaa.

Tarkoitus pyhittää keinot – vai pyhittääkö? Asetus itsessään pyrkii aikaansaamaan vertailupohjaa sijoituksille ja tukemaan Euroopan vihreää kasvustrategiaa, mistä varmasti me kaikki voimme olla samaa mieltä. Mutta kuten kaikissa asioissa, tarkkaavaisuutta vaaditaan yksityiskohtia tarkasteltaessa. Erityisesti metsäasioiden suhteen on pidettävä silmät ja korvat jatkuvasti auki.

EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, eli vastuu metsäpolitiikasta on jäsenmailla itsellään. Näin on oltava myös tulevaisuudessa. Mutta metsiin vaikuttavia EU-politiikkoja on niin ympäristö-, energia- kuin ilmastopolitiikan saroilla. Joten se mitä EU:ssa päätetään, on otettava tosissaan.

Komissio tarkentaa taksonomia-asetusta niin sanotuilla delegoiduilla säädöksillä, joista viimeisimmässä oli havaittavissa suuria haasteita. Jäsenmailla ja sidosryhmillä oli oikeus kommentoida tekstiä, ja kommentteja komissiolle lähetettiinkin onneksi hurja määrä.

Keskustelin asiasta joulukuussa useiden asiaan vaikuttavien komissaarien kanssa. Pyrin vakuuttamaan heidät siitä, että kestävän metsänhoidon tulevaisuutta ei saa vaarantaa. Tavoitteenani oli argumentoida vahvasti, miksi esimerkiksi suomalainen kestävä metsänhoito on maailman huippuluokkaa.

Myöskään jäsenmaiden ja sidosryhmien näkemyksiä ei saa sivuuttaa. Siksi odotankin komission ottaneen järkevän kannan ja kuunnelleen asianosaisia eli metsäalan osaajia ja muita sidosryhmiä.

Metsätaloudessa kestävyyden tarkastelu tulisi jatkossakin perustua uusiutuvan energian direktiivin riskiperustaiseen malliin kansallisen lainsäädännön puitteissa.

Byrokratiaa ei tulisi missään nimessä lisätä vaan päinvastoin. Lisäksi kestävän metsänhoidon määrittelylle on jo olemassa hyväksi todetut määritelmänsä, eikä niitä pitäisi ryhtyä perusteettomasti muuttamaan.

Mikäli Eurooppaan halutaan investointeja, tarvitaan markkinoille sääntely-ympäristön vakautta ja ennustettavuutta. Kun investoidaan jo hyväksytyn lainsäädännön mukaan, ei yrityksiltä voida odottaa selvännäkijän taitoja alati muuttuvassa regulaatioviidakossa.

EU-kaukalossa käsiteltävät metsäasiat täytyy saada syötettyä ajoissa oman joukkueen pelaajille - muuten viimeisessä erässä jäädään takuuvarmasti paitsioon.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (kok.).

Metsäluonto ja alan työpaikat ovat merkittävä osa vihreää kultaamme, kestävää biokiertotaloutta sekä kansantaloutemme kivijalkaa.

Lue lisää

Metsässä piilee Suomen tulevaisuuden mahdollisuus

EU hamuaa lisävaltaa metsiemme käytöstä

Komissio syynää, rikkooko Suomi alkoholin etämyyntikiellolla lakia

Sarvamaa: "Me metsäalasta kiinnostuneet odotamme EU:n uutta metsästrategiaa malttamattomina"