Kolumni

Kiehtovat kanat

Tiesitkö, että kanat osaavat ennakoida tulevaisuutta ja että niillä siten on ajantaju? Entä, että ne päihittävät kädelliset muistitesteissä?

Lapsena seurailin usein kanojen puuhia. Kanaemot kuopsuttivat pihamaata ja jälkikasvu vipelsi siivet ojossa sinne tänne. Olin utelias. Mitä näiden siivekkäiden mielessä liikkuu?

Tutkijoiden mukaan kanat ovat varsin älykkäitä lintuja. Tiesitkö, että kanat osaavat ennakoida tulevaisuutta, ja että niillä siten on ajantaju? Entä tiesitkö, että ne päihittävät kädelliset muistitesteissä?

Kanat ovat myös taitavia kommunikoimaan. Ne viestittävät sekä merkkiäänillä että eleillä esimerkiksi vaaraan ja ravinnon sijaintiin liittyviä asioita. Kun kana kotkottaa ja kukko päästää mahtavan kiekaisun, ne siis kertovat parvelleen jotain.

Kanat pystyvät tuntemaan niin pelkoa, kärsimystä, kiintymystä kuin mielihyvääkin, ja oletettavasti myös paljon muuta. Kun kanaemon jälkikasvu on vaarassa, osoittaa emo kiintymystään hädällä ja huolestuneisuudella. Kun vaara on ohi, on emo jälleen tyytyväinen ja tiput rientävät tämän siipien suojaan. Vanhemman huoli ja poikasen tarve vanhempaan eivät aina tunnekaan lajirajoja.

Kanojen käyttäytymisessä on myös viitteitä empatiasta: ne osoittavat huolta läheisten lajikumppanien voinnista. Nokkimista tapahtuukin lähinnä silloin, kun kanoja pidetään häkeissä tai liian suurissa ryhmissä, eikä tilaa vetäytymiselle ole.

Luontaisessa parvikoossa (5–20 lintua) ja tilavassa, moni­puolisessa ympäristössä, missä kana voi rauhassa rakentaa pesän, kylpeä, liikkua, touhuta ja tutkia, kanat vetävät usein yhtä köyttä. Lintujen välinen aggressio onkin merkki stressistä ja siitä, että olosuhteet eivät ole kohdillaan.

Kanat osaavat hallita käytöstään. Stoalaisessa hengessä ne pystyvät hillitsemään hetkellisiä halujaan saavuttaakseen suuremman palkkion myöhemmin. Tässä(kin) monella ihmisellä olisi kanoista opittavaa. Kanoilla on myös kehittynyt päättelykyky. Yksinkertaiset laskutoimitukset kuuluvat niiden taitoarsenaaliin ja jo viiden päivän ikäiset tiput osaavat arvioida jyvien määrää.

Kanat ovat ylipäätään oppivaisia olentoja. Seuraamalla muiden käyttäytymistä ne sisäistävät, minne rakentaa kestävimmät pesät tai mistä löytyy parhaat ruoka-apajat. Niiden mielentaitoihin lukeutuu myös sosiaalinen itsetietoisuus. Kanalla on siis ymmärrys omasta itsestä suhteessa muihin kanoihin. Ei ihan pikkujuttu!

Usein kanoja lähestytään yhtenä, suurena massana. Jos haluamme pysyä realistisina, on yksilötaso kuitenkin muistettava. Suuresta massasta alkaa silloin erottua yksittäisiä kanoja, joista jokainen päättelee, oppii ja tuntee. Kanakin on omanlaisensa persoona, joka ansaitsee hyvää kohtelua.

Elisa Aaltola on eläin- ja ympäristökysymyksiin keskittynyt filosofi, dosentti ja tutkija Turun yliopistossa.

Kanalla on ymmärrys omasta itsestä suhteessa muihin kanoihin. Ei ihan pikkujuttu!

Lue lisää

Laumauskossa luontoarvojen puoltajalle lyödään "ituhipin” leima

"Eläinteollisuus tulee jäämään historiaan" – eläinfilosofi Elisa Aaltola kannustaa tuottajia sopeutumaan etenevään kasvisruokabuumiin

Eläinfilosofi Aaltola: Kaupat ja ravintolat voisivat "tuupata" ihmisiä eläintuotteiden kulutuksesta eettisempään suuntaan

Kotieläintuotanto kestää vertailun