Kolumni

Kuka saa puhua turpeesta? Osa tiedeyhteisöstä haluaa kieltää oikeuden kaikilta paitsi tutkijoilta

Asiantuntijaa ei kannattaisi tutkijankaan ivata. Asiantuntija voi joskus tuntea asian, jota tutkija vasta tutkii.

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi kesällä uutisen, jossa ProAgrian erityisasiantuntija Risto Jokela epäili, että turvepeltojen määrä on Suomessa saatettu yliarvioida. Epäilynsä hän perusti Luken julkaisemiin arvioihin sekä lähes puoleen miljoonaan viljavuusnäytteeseen, joista turvemaan osuus oli huomattavasti odotettua pienempi.

Kyseessä oli merkittävä ja kiinnostava uutinen. Turve on ilmastopolitiikan ytimessä. Ilmastopolitiikassa taas tehdään näinä päivinä miljardiluokan päätöksiä, joilla on vaikutusta jokaisen elämään.

Jos turvepeltojen määrä ja päästöt olisivat Jokelan oletuksen mukaisesti vain kolmannes tai edes puolet "virallisista" luvuista, tekisivät päättäjät suuria päätöksiään virheellisillä tiedoilla. Oikeilla tiedoilla syntyy yleensä parempia päätöksiä.

 

Mitä seurasi? Olisi luullut, että uusi, aiemmasta poikkeava tieto olisi herättänyt vilkkaan keskustelun itse asiasta – turvepeltojen määrästä ja aiempien arvioiden laadusta ja paikkansapitävyydestä. Täytyihän tutkijoilla olla tutkimukseen perustuvaa tietoa ja kykyä arvioida Jokelan esittämää epäilyä.

Ei ollut. Osa tutkijayhteisöä hyökkäsi lehteä vastaan. MT ei olisi saanut uutisoida koko asiasta, kyseessä oli valeuutinen, Jokelaa ei olisi saanut haastatella, yksi tutkijoista halusi kieltää turpeesta keskustelun kaikilta, joilla ei ole turvetutkijan pätevyyttä.

Erityisesti tutkijat ilakoivat Risto Jokelan MT:n uutisessa aluksi saamaa virheellistä erikoistutkijan titteliä. Hänhän on vain erityisasiantuntija!

Asiantuntijaa ei kannattaisi ivata. Asiantuntija voi joskus tuntea asian, jota tutkija vasta tutkii. Tietojensa vajavaisuuden kävi MT:n mielipidesivulla tunnustamassa myös kolme Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijaa (MT 19.7.).

Joka tapauksessa tutkijoiden voimakkaat tunnereaktiot yllättivät. Selvisi myös, että Luonnonvarakeskuksessa oli huomattavaa ristiriitaa oman turvetutkimuksen tiedoista.

Kiitän Risto Jokelaa ja annan nyt samalla jokaiselle luvan puhua turpeesta, turvepelloista ja turvetutkimuksesta halujensa mukaan.

Valtion rahoittaman Luken yksi tehtävä on tuottaa tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi. Kun huomioi ilmastopolitiikan viime vuosien paineen, on suorastaan hämmentävää, miten haluton Luke on ollut ohjaamaan rahoitustaan turvepeltojen todellisten päästöjen tutkimiseen.

Kaivattu tieto on enää ehkä vain vuoden päässä. Ruukin tutkimusasemalla Oulun eteläpuolella Luken tutkijat mittaavat turvepellon päästöjä yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa.

Edes Ruukin tutkimusta Luke ei ollut halukas rahoittamaan. Erillisen budjettirahoituksen hankkeelle onnistuivat junailemaan yksittäiset kansanedustajat. Lisäksi tutkimusta ovat tukeneet turvemaakuntien toimijat. Maakunnat eivät halua, että niiden elämää säädellään puutteellisin tiedoin.

Tutkimuksesta ja sen rahoituksesta on viime aikoina puhuttu paljon. Puolustan rahoitusta voimakkaasti. Samalla kannustan tutkimusyhteisöä avaamaan aiheitaan ja vastaamaan myös meidän tavallisten kansalaisten kysymyksiin, kritiikkiinkin. Valtaosalle tutkijoista tämä on tietysti jo nyt itsestäänselvyys.

Lue lisää

Tutkijaryhmä löysi 13 Suomelle uutta kääväkästä – Oulusta löytyi loukkokääpä, joka on vasta lajin toinen havainto koko maailmasta

FSC-sertifioinnin perusta on laho

Kalastuksen tutkimus auttaa kaloja, ympäristöä ja ihmisten terveyttä

Kotitalouksissa syntyy vuodessa ruokahävikkiä yli sata miljoonaa kiloa – selvitä oman taloutesi hävikin määrä Luken laskurilla