Suomalainen Maaseutu

Turvepeltojen määrä on saatettu yliarvioida

Eurofinsin vuosien 2016-2020 viljavuusnäytteissä turvemaita oli paljon vähemmän kuin, mitä Suomen virallisissa päästölaskelmissa on arvioitu. Luvut tarkentuvat lähivuosina, kun uutta tutkimusta saadaan.
Veikko Nititymaa
Turvepeltojen päästöjä tutkitaan Luken Ruukin tutkimusasemalla. Tutkija Timo Lötjönen Lukesta esittelee muokkauskoetta.

Erikoisasiantuntija Risto Jokela ProAgriasta herättää keskustelua turvemaiden määrästä ja päästöistä.

Jokela pitää mahdollisena, että turvepeltojen ilmastokuorma voi olla vain kolmasosa tähän asti arvioidusta, jopa vähemmän.

Suomessa tehdyissä tutkimuksissa turvepeltojen määrä on ollut alle puolet siitä, mitä kansallisessa kasvihuonekeaasujen inventaarissa on laskettu. Lisäksi turvepeltojen päästöt ovat olleet virallista laskelmaa alempia.

Turvepeltojen määrä on vähentynyt osin siksi, että turve kuluu, kun peltoa viljellään, Jokela sanoo.

Eurofinsin tuore kooste liki puolesta miljoonasta viljavuusnäytteestä vuosilta 2016–2020 kertoo, että turvemaita on paljon vähemmän kuin on arvioitu.

Turvemaiden määrä väheni viidenneksen viidessä vuodessa ja myös multamaiden osuus on supistunut.

Luken Ruukin tutkimusasemalla Oulun eteläpuolella tutkitaan Pohjanmaalle tyypillisten ohuiden turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjä.

Mukana on Ilmatieteen laitos, joka mittaa päästöjä huippulaitteilla. Tuloksia luvataan parin vuoden päästä.

Tutkija Maarit Liimatainen Lukesta korostaa tutkimuksen paikallisuutta. "Turvemaita ei voi niputtaa yhteen."

Suomessa turvetutkimuksista on tehty Tohmajärvellä, missä turvetta on useita metrejä. Ruukin pellon pohjoispäässä turvetta on 70 senttiä, mutta toisella laidalla 15–30 senttiä. Alla on kivennäismaata.

Lue lisää

Luonnonsadon korjuu vauhdissa

Tutkijat vastaavat: "Turvepeltojen määrä ei selviä viljavuusnäytteistä"

Turvepeltojen määrä ei selviä viljavuusnäytteistä

"Yhteiskunta epäonnistunut karkeasti ilmastotekojen ostamisessa viljelijöiltä. Tehokkainta olisi palkita suoraan."