Kolumni

Vihreä vääntö vasta alkamassa

Joskus arvosteltiin poliitikkoja vallan ulkoistamisesta ulkoparlamentaarisille voimille eli työmarkkinajärjestöille. Vähemmästä tässäkään hallituksen vallansiirrossa ei ole kyse. Suomen ilmastopaneeli päättää siis välillisesti ja puutteellisten tietojen pohjalta, teemmekö julkista taloutta vahvistavaa työllisyys- ja talouspolitiikkaa jatkossa.

Budjettiriihen yhteydessä käyty keskustelu ilmastotoimista paljasti jälleen valtavia eroja puolueiden välillä. Vihreät olivat valmiita tekemään suomalaisesta maanviljelijästä ilmastopahiksen, vaikka maa- ja metsätalous ovat ongelmanratkaisun sankariroolissa hiiltä sitovina toimialoina.

Ajamalla suomalaisen maanviljelyn nykyistäkin pahempaan ahdinkoon globaalit päästöt eivät vähene, vaan tänne rahdatun tuontiruuan myötä kasvavat.

Vasemmisto säesti erilaisilla lisäverovaatimuksilla teollisuudelle ja yrityssektorille. Kansalaisten kukkarolle olisi pitänyt päästä liikenteen päästökaupalla.

Maailma ei silläkään pelastu, että rapautamme oman teollisuutemme toimintaedellytyksiä – teollisuuden, joka on yksi maailman puhtaimmista. Kun terästonnin tuotanto ajetaan Suomesta Kiinaan, saadaan vain monin verroin enemmän päästöjä ja ympäristöongelmia – ja meille työttömiä.

Vaarallisinta tässä hallituksen sisäisessä väännössä on se, että koko hallituksen loppukauden talous- ja työllisyyspolitiikka on sidottu ensi keväänä tapahtuvaan arvioon nyt tehtyjen ilmastopäätösten riittävyydestä. Tiedossa on, että esimerkiksi turvepeltoihin liittyvä Luken tutkimus päästöjen määrässä valmistuu vasta 2023.

Joskus arvosteltiin poliitikkoja vallan ulkoistamisesta ulkoparlamentaarisille voimille eli työmarkkinajärjestöille. Vähemmästä tässäkään hallituksen vallansiirrossa ei ole kyse. Suomen ilmastopaneeli päättää siis välillisesti ja puutteellisten tietojen pohjalta, teemmekö julkista taloutta vahvistavaa työllisyys- ja talouspolitiikkaa jatkossa.

Sama asetelma, mikä meillä on hallituksen sisällä, on laajemmassa mittakaavassa EU-tasolla. EU-komissio julkaisi keskellä helteistä heinäkuuta suuren Fit for 55 ilmasto- ja energiasäädöspaketin, joka koostuu 12 lainsäädäntöehdotuksesta lukuisine yksityiskohtineen.

Tässä kuten monessa muussakin EU:n ilmasto- ja ympäristöasioihin liittyvissä sääntelyissä ei tyydytä vain asettamaan tavoitteita, vaan määritellään myös keinot, miten jäsenmaissa niihin on päästävä.

Kun lisäksi maantiede pakkaa unohtumaan, niin ajatellaan, että sama keinovalikoima tuottaisi kaikkialla parhaan lopputuleman.

Paketin mukana tulevat kiristyvät energiatehokkuustavoitteet ovat siitä oiva esimerkki. Kylmän ilmaston Pohjolassa ei tähänkään asti ole haluttu ”lämmittää harakoille”, ja esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutemme on aivan toista luokkaa kuin Etelä-Euroopan hatarissa ja vetoisissa pytingeissä. Ei ole rakettitiedettä arvioida, kummassa ilmansuunnassa nykytasosta tiukentaminen maksaa enemmän.

Esitys sisältää paljon muitakin haasteellisia kohtia erityisesti kustannustason kohoamisen kautta vaikkapa talvimerenkulun huomiotta jättäminen tai hiilitullit tuontisähkölle. Vihreä vääntö on vasta alkamassa, ja kansallisten etujen puolustaminen EU-pöydissä vaatisi yhteistä linjaa edes hallituksen sisällä.

Suomen tärkein rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, samoin kuin muiden ympäristöongelmien ratkaisussa, on ennen kaikkea kehittää ja tarjota teknologisia innovaatioita ja yhteiskunnallisia toimintamalleja maailmalle.

Monet suomalaiset teollisuusyritykset ovat ilmastoystävällisemmän teknologian edelläkävijöitä. Puhumattakaan metsäosaamisesta, jossa meillä on paljon annettavaa myös kehitysyhteistyön kautta kolmansiin maihin.

Ilmasto- ja ympäristöongelmat ovat esimerkkejä haasteista, jotka vaativat ylisukupolvista ajattelua ja rajat ylittävää yhteistyötä. Viljelyn ja varjelun periaatteiden mukaisesti on vastuullista ajatella tulevaisuuteen – lastenlastemme sukupolviin. Ilmastotoimissa kuitenkin väärät keinot voivat vesittää hyvätkin tavoitteet.

Lyhytnäköinen raippapolitiikka meillä ja EU-pöydissä johtaa vain osaoptimointiin ja pahimmillaan tuotannon ajamiseen heikompien ympäristönormien maihin.

Sen sijaan voidaan kannustaa porkkanoin uusiin innovaatioihin ja fossiilivapaaseen tuotantoon. Ilmasto kiittää ja siinä sivussa voi jopa syntyä uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja.

Kirjoittaja on kansanedustaja, kristillisdemokraattien puheenjohtaja

Suomen ilmastopaneeli päättää välillisesti ja puutteellisten tietojen pohjalta, teemmekö julkista taloutta vahvistavaa työllisyys- ja talouspolitiikkaa jatkossa.

Lue lisää

Yhden harmi voittaa sadan hauskan

Velka on velkaa, vaikka voissa paistaisi

Hyviäkään investointeja ei pidä päästää ohi kehysten

Näin ufon 1990-luvulla – näistä syistä järkeilin sen olleen luonnonilmiö avaruusaluksen sijaan