Kolumni

Johtopäätöksiä Saksan vaaleista

Saksan vaalitulos ja vaalitulokselle rakentuva uusi hallitus lähettävät monenlaisia jälkiaaltoja niin maailmalle kuin Eurooppaankin. Suomelle Saksan uusien päättäjien tunteminen ja saksalaisiin linjauksiin vaikuttaminen on erityisen tärkeää.

Sosialidemokraattien voitto toteutui aika lailla sen suuruisena kuin mielipidetutkimukset viime viikkoina povasivat. Suurimman puolueen asema ja 25,7 prosenttia äänistä olivat jotain sellaista, mitä kukaan ei vielä puoli vuotta sitten osannut odottaa. Vaalitulos oli suuri henkilökohtainen voitto SPD:n kansleriehdokkaalle Olaf Scholzille. Hänen maltillinen uudistuslinjansa ja rauhallinen esiintymisensä saivat saksalaisilta vahvan luottamuksen.

Vaalien jälkeisissä mielipidetutkimuksissa 70 prosenttia vastaajista on kannattanut Scholtzia kansleriksi. Hänen syrjäyttämisensä hallituksen vetovastuusta on näiden lukujen valossa todella vaikeata, vaikka CDU:n vaalit hävinnyt puheenjohtaja Laschet on sitä yrittänytkin.

Scholzin persoonalla on suuri merkitys Saksan tulevalle politiikalle. Olimme yhtä aikaa puolueidemme puoluesihteereitä vajaat 20 vuotta sitten ja voin sanoa, että hän on käytännönläheinen, luotettava, yhteistyökykyinen ja rauhallinen toimija. Nykymuotoisen Saksan ensimmäisen monipuoluehallituksen johtamiseen hänellä on erinomaiset edellytykset.

Tämän päivän Scholz on ajattelultaan ennen muuta valtiovarainministeri. Vastuullisen taloudenpidon iso linja tulee Saksassa jatkumaan. Liike-elämän toimintaedellytyksissä pidetään huolta, mutta verotuksen oikeudenmukaisuuskysymykset nousevat asialistalla askeleen ylemmäksi. Eurooppalaisessa talousintegraatiossa mennään eteenpäin ilman, että talouskuurin sääntöjä unohdetaan. Avainasemaan nousee erityisesti ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tehtävien tarpeellisten investointien mahdollistaminen.

Suomalaisilla ja saksalaisilla sosialidemokraateilla ja vihreillä on pitkään ollut tiivis keskinäinen kanssakäyminen. Suomen keskustalla ja saksalaisilla vapailla demokraateilla kanssakäyminen on ollut jonkin verran etäisempää politiikkaan liittyvien aitojen erojen vuoksi. FDP voi hyvinkin nousta Saksan uudeksi valtiovarainministeripuolueeksi, joten keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikolla on kaikki syyt avata aktiivinen Saksa-yhteys jo nyt.

Ulkopolitiikassa Saksa hakee jatkossa korkeampaa profiilia. Suomelle iso asia on, millaiseen Venäjä-strategiaan uusi hallitus nojaa. Sosialidemokraatit ja Scholz ovat korostaneet dialogin ylläpitämistä ja yhteistyömahdollisuuksien kunnioittamista silloinkin, kun Venäjän ei-hyväksyttäviin toimiin joudutaan reagoimaan pakotteilla. Saksan Vihreät ovat taas edustaneet erittäin kovaa Venäjä-linjaa, joka tähtää enemmänkin Venäjän eristämiseen ja järjestelmämuutokseen kuin yhteistyöhön. Suomen vihreän ulkoministerin Pekka Haaviston näkemyksillä saattaa saattaa hyvinkin olla kysyntää, jos Saksan ulkoministeriön johtoon nousee vihreä poliitikko.

Saksan vaaleista lähtee monenlaisia jälkitauteja myös eurooppalaiseen puoluepolitiikkaan. Sosialidemokraateille Saksan vaalitulos antaa myötätuulta, itseluottamusta koko mantereella. Vihreät nousevat vakavaksi tekijäksi eurooppalaisessa valtiollisessa politiikassa, mikä voi puolestaan maltillistaa EU-parlamentin vihreitä. Keskustaoikeistolainen EPP-puolue taas joutuu hakemaan vaikutusvaltaansa uudelleen, kun sen saksalainen peruskallio rapautuu pahasti. Saksan hallitusvaihdokseen jälkeen Itävallasta länteen kulkevalla vyöhykkeellä ei löydy yhtään EPP-puolueen johtamaa hallitusta.

Ja sitten vielä sanotaan, ettei vaaleilla ole väliä.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.)

 

Annika Saarikolla on kaikki syyt avata aktiivinen Saksa-yhteys jo nyt.

Lue lisää

Tyhjän pesän syndrooman ensimerkit: "Yhä useammin huomaan, että pahus vieköön, nehän osaavat jo itse"

Mitä ostaisit pelkkään tarpeeseen?

Oikeutta ja kohtuutta

Saanko sanoa tämän loppuun?