Vaikuttamista ajoissa

Mielipide

29.10.202102:00

Kolumni

Eero Heinäluoma

EU:n taloussääntöjen uudistamiskeskustelu on pyörähtämässä tosissaan liikkeelle lähikuukausina. Euromaana Suomelle sääntöjen uusiminen on erityisen merkittävä asia sekä suorien vaikutusten ja vielä enemmän koko euroalueen toiminnan uskottavuuden kannalta.

Saksan vaalit jarruttivat pitkään todellisen keskustelun käynnistymistä. Vaalien ratkettua ja uusien kolmen puolueen hallitusneuvottelujen käynnistyttyä kysymys kuuluu, millaista talouspolitiikkaa Saksan uusi koalitiohallitus tulee edustamaan.

Hallitusneuvotteluja vetävä sosialidemokraattien valtiovarainministeri Olaf Scholz edustaa talouspolitiikassa jatkuvuutta, varovaisuutta ja maltillisuutta. Vapaat demokraatit FDP luottaa puolestaan markkinakuriin ja tiukkaan talouspolitiikkaan. Vihreät taas hölläisivät velanottoa ja tiukkoja kurisäännöksiä.

Saksan hallitusneuvottelijoiden sisällä asuvat siis samat tuli- ja vesivoimat kuin koko euroalueellakin. Löysä ja tiukka linja kohtaavat ensimmäisen kerran Saksan sisäisissä väännöissä ja sen jälkeen uudelleen, kun kaikki EU-maat tulevat yhteisen pöydän ääreen.

Hallitusneuvotteluiden ensimmäiset linjaukset julkistettiin kaksi viikkoa sitten. Saksan perustuslain velkajarruun ei puututa. Näin Saksa rajoittaa jatkossakin velanottoa omassa toiminnassaan, tiukemmin kuin mihin euroalueen yhteiset säännöt velvoittavat.

Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä rajataan lähtökohtaisesti 0,35 prosenttiin kansantuotteesta. Vapaat demokraatit voittivat talouspolitiikan väännön ensimmäisen erän tulevan liittokanslerin tuella.

Seuraavaksi uuden Saksan hallituksen kantoja odotetaan euroalueen omaan budjettiin ja eurobondeihin. Suomelle erityisen merkittävää on, että Saksa pitää kiinni jokaisen jäsenmaan omasta vastuusta julkisen talouden hoidosta.

Vaikka jäsenmaiden omasta vastuusta pidettäisiin kiinni, on koronan myötä taloustilanne koko Euroopassa muuttunut siksi merkittävästi, että talous- ja rahaliiton sääntöjä on pakko tavalla tai toisella tarkistaa ennen kuin minkäänlaiseen sääntökehikkoon voidaan uudelleen palata.

Nykyisillä päätöksillä EMU-sääntöihin paluun pitäisi tapahtua vuonna 2023.

Suomelle ja koko euroalueen menestykselle on välttämätöntä, että talouskuria koskevat säännöt paitsi säilyvät, myös kehittyvät, ja että niitä aidosti valvotaan. Yhteistä taloa asutettaessa jokaisen asukkaan elintavoilla on vaikutuksensa taloyhtiön hoitokuluihin ja koko rakennuksen kestävyyteen.

Suomen kannalta talouslinjauksiin vaikuttaminen edellyttää yhteistyötä samanmielisten kanssa. EU-neuvotteluissa omien kantojen esittämistä ei pidäkään pelätä, sillä sitä tekevät kaikki. Yhtä selvää on, että neuvotteluissa haetaan kompromissi, joka ei koskaan vastaa yhdenkään maan alkuperäisiä tavoitteita.

Jos haluaa vaikuttaa, pitää esiintyä ajoissa. Komission esitysten odottaminen ennen omien kantojen määrittelyä on sama kuin lähtisi juoksukilpailuun mukaan vasta ensimmäisen kierroksen jälkeen, kun useimmat muut ovat jo radalla täysillä mukana.

EU-parlamentin asema on unionin päätöksenteossa korostunut vuosi vuodelta enemmän. Lähes asiassa kuin asiassa parlamentti hakee omissa kannoissaan etunojaa pyrkien näin vaikuttamaan erityisesti komission linjauksiin.

Jos Suomen lisäksi muutkin pohjoiset maat pidättäytyisivät talouskantojensa hahmottelusta ennen komission ensi kevään linjauksia, rakentuu parlamentin keskustelu kovin etelänapaisesti.

Suomen toiminnassa olisikin aika nostaa esille vaikuttaminen ajoissa paitsi komission myös EU-parlamentin kannanottoihin.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.)

Saksan hallitusneuvottelijoiden sisällä asuvat samat tuli- ja vesivoimat kuin koko euroalueellakin.