Lukijalta: Ympäristöjärjestöjen kartoitukset kestävät ulkopuolisen arvioinnin
Järjestöt tukeutuvat ammattitaitoisiin kartoittajiin, kirjoittavat Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää ja Greenpeacen apulaismaajohtaja Juha Aromaa. ”On tieteellinen tosiasia, että Suomessa on liian vähän suojeltua metsää luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.”
FSC-sertifioitua metsää. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääJuri Laurila vaatii ympäristöjärjestöiltä rehellisyyttä (MT 24.8.) luonnonmetsien kartoituksessa. Järjestöt tukeutuvat ammattitaitoisiin kartoittajiin, ja kartoitetuilla alueilla voi luonnollisesti niin puun ostaja kuin ulkopuolinen taho arvioida metsäalueen tilan.
Punaisen kirjan käytöstä uhanalaisten lajien tunnistamisessa voi todeta, että viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa oli mukana kaiken kaikkiaan 180 asiantuntijaa yliopistoista, luonnontieteellisistä museoista, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksesta ja Suomen nisäkästieteellisestä seurasta.
Luonnollisesti järjestöissä tiedetään, mitkä Punaisen kirjan luokat (CR, EN, VU) merkitsevät uhanalaisuutta.
On tieteellinen tosiasia, että Suomessa on liian vähän suojeltua metsää luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Näiden lisäksi Punaisessa kirjassa on silmälläpidettäviä lajeja (NT), jotka eivät vielä täytä uhanalaisuuden kriteereitä, mutta joiden kanta on taantunut, tai muusta syystä ne ovat lähellä täyttää vaarantuneet (VU) -luokan kriteerit.
Toisin kuin Laurila esittää, FSC-sertifikaatin korkean suojeluarvon alueita eli HCV-alueita ei rajata lajiesiintymien pohjalta, vaan FSC-standardissa määritetyillä, ympäristöjärjestöjen ja metsäyhtiöiden yhdessä laatimilla kriteereillä, joiden noudattamiseen ovat sitoutuneet kaikki Suomen suurimmat metsäyhtiöt ja sahat.
Laurilan mainitseman PEFC-sertifikaatin luotettavuudesta kertoo se, että vuonna 2022 sen aikaiset elinkeino- ja ympäristökeskukset ja Suomen ympäristökeskus irtautuivat standardista, koska eivät katsoneen sen takaavan kestävyyttä. FSC on tutkitusti ekologisesti vaikuttavampi sertifikaatti, ja FSC-sertifioidun puun kysyntä kansainvälisillä markkinoilla on korkeampaa kuin PEFC-sertifioidun.
On tieteellinen tosiasia, että Suomessa on liian vähän suojeltua metsää luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Suojelun lisäämisen lisäksi tarvitaan pehmeämpiä metsänkäsittelymenetelmiä. Näissä on vielä runsaasti tekemistä.
Hanna Halmeenpää
puheenjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliitto
Juha Aromaa
apulaismaajohtaja
Greenpeace
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
