Ammatillista koulutusta lähemmäs maaseudun asukkaita
1.12.202101:00
Peruskoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisella siintävät mielessä jatko-opinnot. Missä ja mitä on iso kysymys. Kysymykseen liittyy myös paljon pohdintaa omasta elämästä: vaatiiko kenties opintoihin hakeutuminen muuttoa toiselle paikkakunnalle. Myös ammatin vaihtaja tai tutkintoa suorittamaan haluava maahanmuuttaja pohtii samoja asioita. Onko opiskelupaikkakunnalle joukkoliikennettä? Miten sovitan yhteen muun elämän ja opinnot?
Nykyisen hallituksen koulutuspoliittiseen selontekoon sisältyy tavoite turvata toisen asteen koulutuksen saavutettavuus tilanteessa, jossa alueiden väliset väestölliset erot kasvavat. Opetusministeri Li Andersson on asettanut toisen asteen koulutuksen uudistamishankkeen, jonka esitysten on määrä valmistua kesäkuuhun 2022 mennessä.
ETLAn muistiossa No 94 (Virtanen, Hanna & Riukula, Krista 11.1.2021) todetaan, että toisen asteen koulutuksen keskittäminen muuttaa nuorten koulutus- ja urapolkuja. Lukiokoulutuksen alueellisen saatavuuden heikentäminen vaikuttaa ennen kaikkea nuorten koulutusalavalintaan, kun taas ammatillisen koulutuksen tarjonnan supistamisella voi olla merkitystä myös sekä toisen asteen tutkinnon suorittamistodennäköisyyteen että valmistumiseen käytettyyn aikaan.
Virtasen ja Rikulan mukaan tarjonnan leikkaukset koskevat pääasiassa pieniä, maaseutumaisia tai harvaan asuttuja kuntia. Nämä kunnat ovat jakautuneet maantieteellisesti ympäri Suomea. Tutkimuksen perusteella koulutuksen tarjonnan liiallinen keskittäminen voi kasvattaa sekä ryhmien välisiä koulutuseroja että alueiden välistä eriarvoisuutta.
Kotikaupungissani Kuhmossa oli käynyt se tavallinen tarina ja ammatillisten opintojen toimipaikka oli lakkautettu 2010-luvun alussa. Kuhmossa oli kuitenkin tunnistettu hyväksytyssä kaupunkistrategiassa ammatillisen koulutuksen merkitys ja uutta toimintatapaa lähdettiin etsimään. Lopulta Kainuun ammattiopiston kanssa ideoitiin kokeiluhanke ja rahoitus saatiin vuoden 2019 lopulla ”Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020” rakennerahasto-ohjelmasta.
Tavoitteenamme KAO:n ja Kuhmon kaupungin yhteishankkeella on ollut luoda kustannustehokas ammatillisen koulutuksen uusi toimintamalli, jossa yhdistetään yhteisöllinen tiimioppiminen yrityksissä tapahtuvaan oppimiseen. Samalla on hyödynnetty digitaalisen ohjauksen välineitä, alustoja ja liikuteltavia oppimisympäristöjä.
Hankkeessa kartoitettiin kuhmolaiset yritykset, jotka olivat kiinnostuneita toimimaan uuden koulutusmallin yhteistyöyrityksinä. Yritysten tehtävänä on ollut tarjota opiskelijoille työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen ympäristö ja ohjaus. Hankkeessa järjestettiin koulutusta tiimioppimisen menetelmiin ja luotiin alueen toimijoista koostuva yhteistyöverkosto. Hanke nimettiin Kuhmon Taito Tehtaaksi.
Taito Tehdas on ollut menestys. Sen ovat löytäneet niin peruskoulun päättävät, alan vaihtajat ja maahanmuuttajat. Hienointa opiskelijoiden mielestä on ollut opiskella tiimissä ja tiimin tuki. Se, että voi opiskella omalla kotipaikkakunnalla on iso etu. Suorat yhteydet yrityksiin ja yritysten iso kiinnostus lähteä mukaan toimintaa on ollut erittäin myönteistä. Kuhmon kaupunki ja KAO jatkavat nyt tätä toimintamallia hankkeen päätyttyä.
Maaseutupolitiikan neuvosto MANE on antanut politiikkasuosituksen tammikuussa 2020 ammatillisen koulutuksen saavutettavuuden edistämiseksi. Uskon, että ammattiin voi jatkossa opiskella yhä lähempänä, eikä toisen asteen opintojen saavutettavuuden heikkenemistä tarvitse hyväksyä. Koulutusta tulee kuitenkin uudistaa ja Taito Tehtaan -toimintamalli antaa siihen hyvät mahdollisuudet eripuolilla Suomea. Yhteistyötä kuntien, oppilaitosten ja yritysten välillä tarvitaan.
Kirjoittaja on Kuhmon kaupunginjohtaja ja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja.
"Se, että voi opiskella omalla kotipaikkakunnalla on iso etu."
- Osaston luetuimmat
