Kolumni

Xinjiangin unohtuminen sopii Kiinalle

Suomen kauppakumppani, sijoittaja ja helmikuussa alkavien talviolympialaisten isäntä tekee, mitä haluaa.

Koronapandemian alle on hautautunut monia aiheita ulkomailta.

Kiinassa Xinjiangin uiguureja on suljettu pidätyskeskuksiin jo neljä vuotta. Kiina on vanginnut yli miljoona ihmistä. Osaa kidutetaan ja heillä teetetään pakkotyötä.

Yhdysvallat sekä Kanadan, Britannian ja Alankomaiden parlamentit ovat luonnehtineet tilannetta kansanmurhaksi. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan käynnissä on rikos ihmisyyttä vastaan.

Uutisotsikoista tilanne uiguurien autonomisella alueella uhkaa kadota, vaikka Kiinan toimet vain raaistuvat. Aluksi puhuttiin vangitsemisista, nyt Kiina erottaa lapsia perheistään ja pakottaa naisia abortteihin ja sterilisaatioon.

Kiinan kommunistista puoluetta Xinjiangin unohtuminen ei haittaa.

Xinjiangin uiguureilla puolestaan on viestintäongelma. Heillä ei ole Tiibetin Dalai Laman tyyppistä keulakuvaa, joka puhuisi heidän puolestaan.

Toinen ongelma on, että he sattuvat asumaan alueella, jossa on Kiinan suurimmat öljy-, maakaasu- ja hiilivarannot.

Uiguurimuslimeista on tullut kommunistipuolueen maali etenkin Vyö ja tie -hankkeen alkamisen myötä. Kommunistinen puolue on ymmärtänyt, että sen massiiviset investoinnit Xinjiangiin ovat alttiina riskeille alueella välillä leimahtavan väkivallan takia.

Uiguurit erottuvat valtaväestöstä eli han-kiinalaisista kieleltään, uskonnoltaan ja tavoiltaan: he ovat muslimeja ja puhuvat turkin sukuista kieltä.

Kiinan kansainvälisen nousun myötä Xinjiangin muslimien tilanne on alkanut kiinnostaa yhä enemmän globaaleja terrorijärjestöjä, sillä Kiinan symbolinen arvo suuren terrori-iskun kohteena on kasvanut, arvioi Paula Pankakoski Maanpuolustuskorkeakoulun työpapereissa 2015.

Vuoden 2017 jälkeen Xinjiangissa ei ole ollut terrori-iskuja. Mutta pysyykö tilanne rauhallisena, kun pidätysleirit suljetaan?

Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri Xi Jinpingin strategialla Xinjiangissa on kaksi osaa: pidätyskeskusten poliittinen aivopesu ja väestörakenteen muutos.

Yhden lapsen politiikka alkoi Kiinassa vuonna 1979 ja muuttui 2015 kahden lapsen politiikaksi. Tänä vuonna kommunistipuolue antoi han-kiinalaisille luvan kolmannen lapsen hankkimiseen.

Xinjiangissa suunta on päinvastainen. Amerikkalaisen AP-uutistoimiston selvityksen mukaan pidätyskeskuksiin joutuu eniten uiguureja siksi, että heillä on liikaa lapsia: rajana on kolme. Myös pakkoabortit ja -sterilisaatiot ovat keinoja puuttua väestönkasvuun, saksalainen tutkija Adrian Zenz raportoi viime vuonna.

Toinen keino Kiinan työkalupakissa on asuttajakolonismi, jota keskushallinto on harjoittanut Qing-dynastian ajoista lähtien. Alueelle on muuttanut yli 10 miljoonaa han-kiinalaista keskushallinnon investointien tukemana.

Suomen kauppakumppani, sijoittaja ja helmikuussa alkavien talviolympialaisten isäntä siis tekee, mitä haluaa.

Xinjiangissa ihmisten katoamiset ovat arkipäivää, mutta Kiinassa niiltä eivät ole turvassa ammattilaisurheilijatkaan. Tennistähti Peng Shuai on ollut kadoksissa sen jälkeen, kun hän syytti Kiinan entistä varapääministeriä, politbyroon pysyvän komitean jäsentä Zhang Gaolita pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.

Xi Jinping on vannonut painavansa Kiinan kansallisen identiteetin syvälle uiguurien sieluun. Jää nähtäväksi, miten syvälle sieluun identiteetti painuu kiduttamalla, pakkoaborteilla ja moskeijoita tuhoamalla.

Lue lisää

Presidentti Niinistö ei lähde Pekingin olympialaisiin, mutta tiede- ja kulttuuriministeri Kurvinen lähtee

Kiinassa ennätysmäärä koronatartuntoja tiukoista estotoimista huolimatta – virus levinnyt ryppäinä

Kiinan talous kasvoi nopeimmin kymmeneen vuoteen – kasvulukema kaikkiaan 8,1 prosenttia

Kiinan vienti kasvoi lähes 30 prosenttia viime vuonna, kauppataseen ylijäämä kasvoi uuteen ennätykseen