Vaalit yhteen?

Suomen historian ensimmäiset aluevaalit on käyty. Näyttää siltä, että näissä vaaleissa äänestäjiä liikutti erityisesti kaksi asiaa.

Lähipalvelut nousivat vaalien keskeiseksi teemaksi, mikä näkyi erityisesti siinä, että ääniä keskitettiin paikallisille ehdokkaille.

Aluevaaleissa pärjäsivät myös ehdokkaat, joilla oli sosiaali- ja terveysalan taustaa. Monet lääkärit ja hoitajat kiilasivat ohi puolueiden vakioääniharavien. Suomalaiset halusivat päättäjiksi ihmisiä, joilla on arjen kokemusta sosiaali- ja terveyspalveluista.

Päällimmäiseksi vaaleista jäi mietityttämään äänestysprosentti. Alle puolet äänioikeutetuista, tarkalleen 47,5 prosenttia, vaivautui uurnille. Tässä on pohdinnan paikka meille kaikille.

Demokratian kannalta on huolestuttavaa, jos alle puolet äänioikeutetuista käyttää ääntään. Päätöksenteko eriarvoistuu. Korjausliikettä kaivataan.

Alhaisen äänestysaktiivisuuden taustalla on varmasti monta tekijää.

Ajankohta voi tietysti vaikuttaa. Sydäntalvi ei ole helpoin olosuhde järjestää vaaleja, etenkään koronatilanteen varjossa. Yhdistelmä oli haastava.

Myös puolueilla on oma vastuunsa siitä, että vaaleissa puhutaan niistä asioista, jotka vaaleihin kuuluvat. Päätettävien asioiden tulisi olla selkeitä äänestäjälle, eikä niitä pitäisi hämärtää.

Edellisistä vaaleista on vain vähän aikaa, kun kuntavaalit pidettiin viime vuonna. Joka vuosi toistuvat vaalit voivat johtaa vaaliväsymykseen kansalaisten, ehdokkaiden ja vapaaehtoisten keskuudessa. Kampanjatyö vie aikaa ja vaatii paljon työtä.

Ensi kerralla äänestetään samaan aikaan kunta- ja aluevaaleissa. Tällä voi olla myönteinen vaikutus äänestysaktiivisuuteen.

Vaalien yhdistäminen onkin usein esiin nostettu ajatus äänestysaktiivisuuden parantamiseksi.

Useimmin ehdotetaan kunta- ja aluevaalien yhdistämistä eduskuntavaaleihin. On kuitenkin hyvä muistaa, että eduskunnan kohdalla on säilytettävä hajotusmahdollisuus. Siksi eduskuntavaalien liittäminen muihin vaaleihin on haasteellista.

Entä jyräisivätkö eduskuntavaalien teemat, kamppailu kansakunnan suunnasta, paikalliset asiat alleen? Sitäkin on syytä pohtia.

Valtiopäivien avajaisissa puhemies Matti Vanhanen kehotti puolueita pohtimaan, löytyisikö ratkaisu vaalien yhdistämiseksi toimikausia justeeraamalla.

Mielestäni Vanhasen ajatus on pohtimisen arvoinen. Kysymykseen tulee kaksi vaihtoehtoa: presidenttivaalikauden lyhentäminen tai kunta- ja hyvinvointivaltuustojen toimikausien pidentäminen viiteen vuoteen sekä niiden yhdistäminen Euroopan parlamentin vaalien rytmiin.

Presidentin toimikausia en lähtisi lyhentämään, mutta jälkimmäistä harkitsisin.

Hyötyjä olisi useita. Näiden vaalien teemat tuskin olisivat yksittäin niin hallitsevia, että ne jyräisivät toinen toisensa. Kunkin näiden vaalien aktiivisuus on selvästi eduskunta- ja presidentinvaaleja alhaisempi. Vuonna 1996, jolloin kunta- ja EU-vaalit käytiin samaan aikaan osoittaa, että äänestysaktiivisuus voi kohota vaalien yhdistämisellä – tuolloin se nousi 60 prosentin tuntumaan.

Kaikissa tapauksissa on selvää, että vaalijärjestelmään tehdyt muutokset edellyttävät laajaa parlamentaarista keskustelua ja yhteisymmärrystä.

Puolueiden kannattaisikin ottaa puhemies Vanhasen heitosta koppi.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja.