Uutistausta: Katastrofi uhkaa huoltovarmuutta – nyt nähdään, onko suomalaisista marjanpoimijoiksi - Kommentit - Maaseudun Tulevaisuus
Kommentit

Uutistausta: Katastrofi uhkaa huoltovarmuutta – nyt nähdään, onko suomalaisista marjanpoimijoiksi

Kaatuuko Suomen huoltovarmuus työntekijäpulaan massalomautusten aikana? Kausityövoimaongelma kuvaa, millaiseksi maailman talouden toiminta on mennyt.

Vanhan kyseenalaisen sanonnan mukaan tiukan paikan tullen tarvitaan miehiä eikä marjanpoimijoita. Nyt Suomessa on monella tapaa tiukin paikka sitten sotien. Miehiä Suomessa on, samoin päteviä naisia muun muassa maan hallituksessa. Marjanpoimijoita sen sijaan ei juuri ole.

Tulevan kesän marja- ja vihannessatoa varten tarvitaan työvoimaa jo nyt ja lähiviikkoina entistä enemmän. Tilanne on MTK:n mukaan johtamassa katastrofiin. Huoltovarmuuden romahtamisestakin on jo varoitettu.

Toisaalta täytyy muistaa, että suurella osalla maatiloista työt jatkuvat ennallaan. Valtaosa maan kotieläin- ja viljatiloista pyörii viljelijäperheen voimin. Taustalla kuitenkin painaa huoli: entä jos itse sairastun? Kuka silloin tekee työt? Kevätkylvöt lähestyvät.

On onni, että maatiloja on edelleen Suomessa jäljellä lähes 50 000. Mitä harvempien viljelijöiden käsissä maatalous olisi, sitä riskialttiimpaa ruokaturva kriisien aikaan olisi.

Kausityövoimaongelma on maailmanlaajuinen. Se kuvaa osaltaan kehitystä, millaiseksi maailman talouden toiminta on viime vuosikymmeninä mennyt.

Varakkaissa maissa kuluttaja haluaa kaiken halvalla ja helpolla. Teollisuus etsii halpatyömaista alihankkijoita tai siirtää koko tuotantonsa sinne. Nyt kriisin aikana halpuudesta maksetaan hintaa, toimitukset ympäri maailman eivät liiku ja komponenttipulassa tehtaita suljetaan myös Suomessa.

Maataloudessa vauraiden maiden kansalaiset ovat vältelleet alkutuotannon työpaikkoja ja työt ovat siirtyneet köyhempien maiden liikkuvien kausityöläisten tehtäväksi.

Jo pelkästään Saksassa ja Ranskassa maatilojen töihin täytyisi saada nyt äkisti jostain satoja tuhansia ihmisiä korvaamaan rajojen taa jääneet kausityöntekijät.

Keskustelu Suomessa puutarhatilojen työvoimapulasta kuvaa yhteiskuntamme tilaa. Julkisessa keskustelussa ensisijaisin ratkaisu maatilojen työvoimapulaan on saada tekijät suljettujen rajojen takaa ulkomailta, vaikka samaan aikaan uutisoidaan suurista lomautuksista ja työttömyyden kasvusta Suomessa.

Naureskelu Ruotsin Suomea heikommalle huoltovarmuudelle saattoi olla ennen aikaista, jos Suomen huoltovarmuus kaatuu työntekijäpulaan massalomautusten aikana.

Vai näemmekö me toisemme negatiivisesti ja ennakkoluuloisesti? Tekijöitä tiloille varmasti löytyy. Emme me niin uusavuttomia ole. Pystyisivätkö Suomen Yrittäjät ja MTK yhdessä ratkaisemaan tilanteen? Toinen järjestö tietää missä tällä hetkellä on vapautunutta työvoimaa ja toinen tietää kuka sitä tarvitsee.

Jos poikkeusoloista kärsivät suuret globalisaatiota ja halpatuotanto-olosuhteita hyödyntäneet suuryritykset toimitusketjujensa katkettua, kärsivät siitä myös pienet paikallisuuteen uskoneet yrittäjät. Virus ei katso yrityksen kokoa eikä yrittäjän moraalia.

Kriisi on tehnyt kertapysäyksen muun muassa ruokaa suoraan ravintoloihin myyneiden tuottajien tilauksiin.

Pienyrittäjät ovat kriisin suurimpia häviäjiä. Monelta se voi viedä koko elämäntyön.

Voittajia kriisissä on vähän. Ehkä sellaiseksi voi nähdä yleisen arvostuksen kasvun huoltovarmuutta ja maataloutta kohtaan. Näkyykö se jollain tapaa maatalouden kannattavuudessa, on hyvin epävarmaa.

Kotimainen ruoka on kaupoissa kysyttyä, mutta lisäarvotuotteiden kysyntä ei ole vahvaa kotimaassa eikä viennissäkään. MTK:n peltokasvivaliokunta pelkää viljan ylituotantoa, vaikka yhtä aikaa varoitellaan huoltovarmuuden romahtamisesta.

Nyt on hetki näyttää miten Suomi kriisissä pärjää. On tärkeää pysyä kotona, jos ei ole painavaa syytä sieltä poistua. Mutta kriittiset työt, kuten ruuantuotanto meidän on kyettävä poikkeusoloissa itse hoitamaan ja niihin töihin nyt lähtemään.

Saa nähdä onko Itsenäisyyspäivänä linnanjuhlissa vieraina joukko suomalaisia ja ulkomaalaisia kausityöntekijöitä sekä viljelijäporukoita, jotka ovat kriisiaikana yhteistyöllä pitäneet ruokahuollon toiminnassa. Vai onkohan joulukuussa edelleen kokoontumisrajoitukset voimassa?

Lue lisää

Koronarajoitukset iskivät Raision tuotteiden kysyntään – liikevaihto laski

Yhdysvaltojen maatalouden koronatuet valuneet maissivyöhykkeelle — oregonilainen erikoiskasvitila pärjää ilmankin: "Emme ole koskaan olleet mitään tukiaisviljelijöitä"

Koronatartuntojen vuoksi suljettu Tönniesin teurastamo on jälleen auki – Saksan sikaruuhka ei ole silti helpottumassa

Korona pakotti miettimään kulutusta uudelleen