Koronaviikkojen digiloikka ei koskettanut kaikkia - Kommentit - Maaseudun Tulevaisuus
Kommentit

Koronaviikkojen digiloikka ei koskettanut kaikkia

Näppärä chatti ja videopuhelut eivät onnistu kaikilta sen enempää poikkeus- kuin normaalitilanteissa.

Koronakriisi on syventänyt digikuilua suomalaisten kesken. Apua on saatavissa ja tietoa ja ohjeita jaetaan hyvin, mutta suurin osa tiedosta edellyttää netin käyttöä.

Vaikka moni suomalainen ja moni työpaikka on koronaviikkojen ansiosta ottanut melkoisen digiloikan etätöissä, kaikilta se ei ole tapahtunut.

Kaikki suomalaiset ja Suomessa asuvat eivät ole edelleenkään verkon palvelujen saavutettavissa. Tai jos periaatteessa mobiiliverkko heidän yllään roikkuukin, heillä ei ole älypuhelinta tai muuta laitetta tai osaamista palveluiden käyttöön.

Tämä tosiasia myönnettiin pääministerin, presidentin ja järjestöjen tiedotustilaisuudessa perjantaina. Mutta silti siihen ei ollut tarjota vastausta, kuinka ihmisten tasavertaisuudesta avun saamiseksi huolehditaan.

Mitä tekee vanhus, joka on sairastunut eikä jaksa edes ladata puhelintaan?

Tällainen tilanne tuli vastaan lähipiirissä. Näinä viikkoina sairastutaan muuhunkin kuin koronaan. Vanhus asuu palvelutalossa ja hän on aiemmin pärjännyt niin hyvin, että erillistä hoitosopimusta ei ollut.

Omaiset eivät tietenkään päässeet paikan päälle, joten he eivät olleet kyenneet täysin varmentamaan vanhan rouvan tilan heikentymistä. Ruokakassi viedään palvelutalon alaovelle, josta työntekijä vie sen vanhukselle.

Palveluasuntolan henkilökunta on kovilla, eikä rouvan tilaa oltu ehditty seurata pyynnöistä huolimatta. Heti ensimmäisenä päivänä ei liioin uskottu rouvan puhelimen akun oikeasti olevan loppu.

Sama on varmasti tapahtunut näinä viikkoina monessa osoitteessa. Jos vanhus tai muu sairastunut asuu yksin omakotitalossa, ei apu ole edes periaatteessa seinän takana.

Näinä viikkoina puhelinpalveluihin jonotus voi kestää jopa tunteja. Kun monet palvelunumerot ja tiedot palveluiden aukiolosta ovat verkon uumenissa, mistä apua tarvitseva löytää jonkun toisen palvelun, josta voitaisiin vastata?

On selvä, että hallitus, viranomaiset ja julkinen terveydenhuolto eivät voi auttaa kaikkia. Siihen eivät kykene järjestötkään.

Naapuri-, perhe- ja muuta järjestäytymätöntä vapaaehtoista apua siis tarvitaan. Sitä tarvitaan eristyssäännöistä huolimatta myös niin, että kotiinkin on voitava mennä – ennen kuin on liian myöhäistä.

Kaikkea julkista apua ei silti pidä rakentaa vain netin varaan. Enkä lähde tässä nyt edes pohtimaan sähkö- ja tietoverkkojen varmuutta.

Sille, joka on henkisten voimavarojen rajoilla, pitkä, turhauttava jonottaminen puhelimeen voi olla liikaa. Sitä paitsi eriarvoisuus on melkoinen, jos verkon chatin kautta vastaus olisi saatavissa heti tai muutamassa minuutissa.

Näppärä näpyttely ei kaikilta edelleenkään suju, kuten eivät videopuhelutkaan. Ihmisen hyvä peruselämä ei saa olla niiden varassa – ei poikkeus- eikä normaalioloissa.

Lue myös:

Pääministeri Marin yksin asuville: "Puhelin tärkeä väline, paikan päältäkin saa monia palveluita"

Henkistä jaksamista kannattaa vaalia korona-arjen keskellä: "Pidä yhteyttä läheisiin, jaa myötätuntoa myös itseä kohtaan"

Lue lisää

Yrittäjien näkymät kirkastuneet: yhä useampi uskoo selviävänsä kriisistä, yhä harvemmalla edessä henkilöstövähennyksiä

Onko Italian asia meidän?

Pääministeri Marin käytti tilaisuutensa

Korona kurittaa kuntia – Tulopohja heikkenee ja velkaantuminen lisääntyy