Kommentti

Maatalouden arvostus nousi koronakriisissä – komissio edistää nyt EU:n ympäristöohjelmaa pikavaihteella

Maaseudun kehittäminen on yksi EU:n elvytyksen prioriteeteista.

Kun komissio julkaisi budjettiesityksensä kaksi vuotta sitten, EU-varoja haluttiin kanavoida yhteiseen puolustukseen ja rajavalvontaan. Nyt uusi komissio ja taloutta mylläävä koronakriisi tarkoittavat myös uusia suuntaviivoja seitsemän vuoden budjettiin.

Korona antoi komissiolle pikalähdön edistää kärki­tavoitettaan eli EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal). Kaikki 750 miljardin elvytysrahaston tavoitteet pitää jatkossa sitoa vihreämpään Eurooppaan.

Maatalous on jäämässä hötäkässä pahasti ristivetoon. Sen budjettia seitsemälle vuodelle halutaan leikata, mutta samalla tehdä siitä ympäristöystävällisempi.

Kun Suomi haki EU:n puheenjohtajuuskaudellaan maatalouden budjettiin lisärahaa, päätöstä haukuttiin vanhanaikaiseksi. Keskustelu ruuan riittävyydestä koronan aikaan on kuitenkin näyttänyt sen, että elintarvikehuollon toimivuus on kaikkea muuta kuin vanhanaikaista.

Ruokahuollon merkitys näkyykin EU:n uusissa prioriteeteissa vahvasti. Vaikka maatalouden kokonaisbudjetti on laskemassa nykyisestä, maaseudun kehittäminen on saamassa EU:n suuresta elvytyspaketista lisävaroja tuleville vuosille. Tuoreilla elvytysrahoilla komissio aikoo muun muassa parantaa maaseudun digiratkaisuja, leikata torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä sekä ennallistaa turvemaita.

EU:n maatalousjärjestön Copa-Cogecan mielestä päätös lisärahasta on laiha lohtu, koska unionin kunnianhimoiset tavoitteet vaativat vielä huomattavasti enemmän rahallista panostusta.

Maatalouden ja maaseudun kehitykseen tarjottavat summat elvytyksessä ovat ehkä pieniä, mutta näiden teemojen korostamista komission puolelta pitää myös vaalia. Komissio on huomannut, että ilman kehittyvää maaseutua ei ole niitä sektoreita, jotka taistelevat ilmastonmuutosta vastaan.

Lue lisää

Velkaterapiaa Suomen kansalle

Taloustieteilijä Dlouhý ennustaa konkurssiaaltoa Eurooppaan alkuvuodelle – "Talouden käynnistäminen uudelleen on kivuliaampaa kuin EU:n aiemmissa kriiseissä"

EU-parlamentti kuittasi: maatalouspolitiikan siirtymäkaudesta kaksivuotinen, Suomi saa 200 miljoonaa euroa maatalouden elvytykseen

EU-johdon budjettipäätös turvaa Suomelle nykyistä korkeamman maatalousrahoituksen – MTK:n johtaja: "Palikat alkavat loksahdella kohdalleen"