Kommentti

Tehtaan lapsi Kaipolassa: Kävin vielä kerran haistamassa kuumahierteen tuoksun ja kokemassa koulumatkan paperitehdasalueen läpi

Tehtaan varjossa kasvaneita lapsia on suomalaisessa yhteiskunnassa kaikkialla.

Aloittaessani ekaluokan Kaipolan koulussa vuonna 1983, koulutieni kulki puun vastaanoton ja paperi­tehtaan välistä.

Siellä me lapset juoksentelimme tukkirekkojen ja kurottajien seassa, kuorimon kuljettimeen kurkistellen ja paperijunien vaunuissa roikkuen. Muistan kuulleeni tiukkoja nuhteita, kun uteliaisuus ajoi tyhmyyksiin.

Luokkatovereiden perheissä kaikilla oli joko isä tai äiti töissä tehtaalla. Joka mukula tiesi, mistä leipä pöytään tulee.

Meitä paperitehtaan lapsia on suomalaisessa yhteiskunnassa paljon. Ja sillä on merkitystä. Olemme kantaneet hiljaista tietoa metsäteollisuuden merkityksestä mukanamme. Ymmärtäneet, että tehtaan piipusta pitää tulla jatkuvalla virralla höyryä. Kun vesihöyry loppuu, on huoli suuri.

Yksi aikakausi on Kaipolassa ohi. Se on merkki suuremmasta ilmiöstä.

Kun kuulin Kaipolan tehtaan kohtalosta, halusin vielä kerran käydä tehtaalla. Käydä kuuntelemassa tuttuja ääniä ja haistamassa kuumahierteen makean tuoksun. Kokea vielä kerran koulutien tunnelman. Se kaikki on kohta ohi. Joku kenties keksii käyttöä hiljentyvälle tehdasalueelle, mutta yhtä paljon elämää siellä tuskin tullaan enää näkemään.

Paperikoneita tullaan sulkemaan jatkossa myös muilla tehdaspaikka­kunnilla. Samalla hiljenee monta muuta yritystä ja palvelua. Neljänsadan ihmisen irtisanominen paikkakunnalla vaikuttaa asuntomarkkinoihin.

Kun teollisuuslaitoksia suljetaan Suomessa riittävän monta, ei ehkä tarvita enää lisää ydinvoimaa tai uusita Loviisassa hyvää tahtia vanhenevia voimaloita. Paperitehtaan sulkemisen jäljet näkyvät monessa paikassa.

Yhtyneiden Paperitehtaiden toimitusjohtaja Juuso Walden tuskin osasi 1950-luvun alussa kuvitella, että yksi sodanjälkeisen teollisen aikakauden komeimmista metsäteollisuuden saavutuksista, hänen Päijänteen rantaan rakennuttamansa Kaipolan tehdas, kokee loppunsa sanomalehtipaperin kysynnän vähentymisen vuoksi.

Kirjoittaja on MT:n uutispäällikkö, joka on asunut koko lapsuutensa paperitehtaiden varjossa.

Lue myös: Pala Suomen uljasta metsäteollisuushistoriaa vaikenee pian – MT vieraili Jämsässä Kaipolan paperitehtaalla, joka toi leivän yli 60 vuoden ajan sadoille perheille

Lue lisää

Aarre: Gutzeitin sellutehdas on tuonut Kotkaan työtä jo reilun vuosisadan – Tehdas ei ollut vain työpaikka, sillä moni sai yhtiöltä myös asunnon

Käynnissä on toinen kilpajuoksu Suomen metsiin

Tiedätkö miten paljon eri tuotteiden valmistaminen nielee puuta? Selluun tarvitaan tuplasti se mitä sahatavaraan

Sellu ja sahatavara kohti parempaa – metsäteollisuuden ensi vuoden näkymät varovaisen lupaavia