Energiateollisuuden luovuttava SF6-kasvihuonekaasusta

Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Keskeisin rooli kokonaispäästövähennyksissä on energiateollisuudella.

Tavoitteiden saavuttamiseksi teollisuusyritysten on tehtävä entistä enemmän töitä päästöjen vähentämiseksi niin Suomessa, EU-tasolla kuin maailman­laajuisesti.

Energiateollisuuden maail­manlaajuinen ongelma on rikkiheksafluoridi eli SF6-kasvihuonekaasu. Sitä käytetään eristykseen ja jäähdytykseen sekä esimerkiksi tuulivoimaloissa.

Se on erittäin haitallista: yksi kilo SF6-kaasua vastaa 23 500 ki­loa hiilidioksidia, ja se säilyy ilmakehässä vähintään tuhat vuotta.

Teknologisista ratkaisuista huolimatta SF6-kaasua vuotaa ilmakehään aiheuttaen sille mittavia vahinkoja. SF6:n käytön ennustetaan yleistyvän uusiutuvan energian kasvun myötä.

SF6 on tunnistettu ilmaston lämpenemisen kannalta haitalliseksi aineeksi jo Kioton ilmastosopimuksessa.

Euroopan komissio yritti kieltää sen käytön vuonna 2014. Teollisuusala vastusti SF6:n kieltämistä, jotta muutos kohti uusiutuvia energialähteitä onnistuisi aikataulussa.

Vaikka lainsäädäntö sallii yhä FS6:n käytön, useat eurooppalaiset yritykset ovat sitoutuneet korvaamaan sen vaihtoehtoisilla teknologioilla ja rakentaneet muun muassa SF6-vapaita tuulivoimaloita.

EU tarkastelee lähikuukausien aikana SF6-kaasun käyttöä uudelleen ja pyrkii kartoittamaan, mitä vaihtoehtoja sille on tarjolla. Jotta Suomi ja Eurooppa pystyvät saavuttamaan energiateollisuuden päästötavoitteensa, lainsäädännöllistä ohjausta tulee tehdä EU-tasolta asti.

Suomen energiateollisuudella on nyt oiva mahdollisuus näyttää, miten kannamme vastuuta pääs­töjen vähentämiseksi. Uusiutuvan energian tuotannossa ei pitäisi käyttää riskin sisältäviä teknologioita, vaan haitallisiksi tiedetyt aineet pitäisi kieltää kokonaan.