LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Mielipide

Kuituhamppu on pohjoisen maatalouden mahdollisuus

Metsäteollisuuden päätuote sellu tahkoaa tulosta. Uudet kartonkitehtaat tarvitsevat raaka-ainetta enemmän kuin olemme aikaisemmin laskeneet. Samalla, kun kartongin kysyntä nousee, nousee myös huoli luonnonmetsiemme riittävyydestä.

Voisimmeko tuottaa teollisuudelle vahvaa kuitua muustakin kuin männystä ja kuusesta?

Kuitu on kartonkivaiheessa mitaltaan milliluokkaa. Ei kuidun tarvitse välttämättä olla peräisin kymmenmetrisestä harvennuspuusta. Kuitua saa myös biomaataloudesta. Mahdollisia viljeltäviä peltokasveja on nyt kaksi: ruokohelpi ja kuituhamppu.

Ensimmäiset ruokohelpit viljeltiin Suomen pelloille keväällä 1990. Ruokohelpin kuidutukseen tehtiin hetimiten tehdassuunnitelma, nimeltään Peltosellu Oy. Tehtaan paikaksi olivat ehdolla Haapajärvi ja Oulu. Peltosellu tyssäsi 2000-luvun vaihteessa. Rahoittajat eivät vielä halunneet uudentyyppistä heinäsellua painopaperin kilpailijaksi.

2020-luvun peltosellun lupaavin ehdokas on kuituhamppu. Sen viljely on hallittu jo vuosikymmeniä, ellei vuosisatoja. Suomessa kuituhamppua voi kasvattaa napapiirin ekologisia oloja myöten.

Tiukimman ajattelun mukaan ruoantuotannon pelloilla saa kasvattaa ainoastaan ruokaa, ei muuta biomassaa. Hamppu sopii tämän mukaan parhaiten pohjoiselle vyöhykkeelle, käytännössä vehnän tuleentumisrajan yläpuolelle.

Hampun kuitu on lujaa. Vaikuttava meriitti löytyy purjelaivojen rahtiajalta. Vientitavaramme kulkivat 1800-luvulla kaksi- tai kolmimastoisilla Pohjanlahden purjelaivoilla. Luja purjekangas valmistettiin hampun kuidusta.

Maaseudullamme kasvaa luvallista, jalostettua hamppua vajaalla 2 000 hehtaarilla tänä kesänä. Siitä öljyhamppua on noin 1 500 ja varsinaista kuituhamppua noin 400 hehtaaria. Kuituhampulla on jo sopimusviljelyn keskittymä Tyrnävän–Siikajoen alueella.

Kukintojensa ja siementensä alapuolelle hamppu kasvattaa parimetrisen kuituvarren. Vahva kuituvarsi pohjaa vahvaan juuristoon, maaperän kohenevaan hiilen nieluun. Tätä mittaa hiiliviljelytutkimus.

Kuituhampusta saatavan peltosellun tarve kasvaa, kun biotalous kehittyy uuteen suuntaansa. Uusien pohjoisten biotuotetehtaiden ei tarvitse jäädä raaka-aineen pulaan. Kuituhampun viljely on siellä maatalouden uusi mahdollisuus.

Veli Pohjonen

maatalous- ja metsätieteiden tohtori, dosentti

Kuusamo

Lue lisää

Metsäteollisuuden vienti jatkoi kasvuaan lokakuussa – tahti pysyi samana kuin alkusyksystä

VTT:ssä on kehitetty koivusellusta nanokomposiitti, joka soveltuu vaikka tekohampaaksi – muuhunkin aineesta olisi

Yhdyskuntalietettä lannoitteeksi ja kuituhamppua kasvattamaan – oululaisfirma ideoi uusiokäyttöä turvesoille ja yrittäjien kalustolle

Täysin uusi viljelymenetelmä halutaan Suomessa käyttöön 30 000 peltohehtaarilla – viljelijöiden innostus kosteikkoviljelyä kohtaan yllätti tutkijankin