Pääkirjoitus

Ruokaturvallisuudesta kauppasodan uhri

Pääkirjoitus 06.08.2018

Nyt on aika nousta rohkeasti seisomaan.

Kuuman ja kuivan kesän seurauksena kotimainen ruuan tuotanto ei riitä kattamaan kulutusta. Lihantuotannossa omavaraisuus on jo reippaasti alle sadan. Tällä hetkellä näyttää, ettei omavaraisuuteen ylletä viljoissakaan.

Ruokaa joudutaan tuomaan entistä enemmän. Kuka takaa, että tuontiruoka täyttää EU:n omalle tuotannolleen asettamat kriteerit? Tähänastisten kokemusten perusteella voisi ennakoida, ettei kukaan.

Euroopan unionissa säädellään ruuan tuotantoa tarkasti. Säätely koskee muun muassa tuotannon ympäristövaikutuksia, ruokaturvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja tuotannon eettisyyttä.

Suomessa säätely on viety vielä unioniakin pidemmälle. Suomessa tuotetaankin tutkitusti EU:n puhtainta ruokaa, vaikka tuottajahinnassa se ei näy.

On hyvä, että ruokaturvallisuudesta pyritään huolehtimaan, mutta säätelyn takia EU-maiden viljelijät joutuvat antamaan kilpailijoille pitkän etumatkan viennissä ja kotimarkkinoilla.

EU:ssa ja unionin jäsenmaissa on keskusteltu kiivaasti vuosikausia muun muassa muuntogeenisten kasvien viljelystä. Yhteistä linjaa ei löytynyt, vaan jäsenmaat saavat itse päättää, sallivatko ne gm-viljelyn.

Ruoka on ollut vahvasti esillä Yhdysvaltojen ja EU:n välisissä TTIP -vapaakauppaneuvotteluissa sekä EU:n ja Mercosur -maiden välisissä neuvotteluissa. EU:n neuvottelukumppaneilla on kova halu päästä eurooppalaisille ruokamarkkinoille.

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi katkaisi TTIP -neuvottelut, mutta se ei ole estänyt sopimuksen tekemistä esimerkiksi soijan lisätuonnista Yhdysvalloista.

EU ja Yhdysvallat sopivat hiljattain, että Yhdysvallat ei kiristä lisää EU:n vientitulleja. Osana sopimusta EU lupasi ostaa lisää soijaa ja nesteytettyä maakaasua. Jo ennen sopimusta soijan tuonti Yhdysvalloista on viime vuoteen verrattuna nelinkertaistunut. Valtaosa soijasta on muuntogeenistä. (MT 3.8.)

Soijan tuonnin lisääminen Eurooppaan liittyy Yhdysvaltojen ja Kiinan väliseen kauppasotaan. Kiina on vastannut Yhdysvaltojen asettamiin tulleihin nostamalla soijan ja sianlihan tulleja. Yhdysvaltalaisille maataloustuotteille haetaan nyt korvaavia markkinoita muun muassa Euroopasta.

Tällä hetkellä on epäselvää, mitä Yhdysvallat ja EU ovat sopineet. Trumpin mukaan EU olisi avannut ovensa yhdysvaltalaisille maataloustuotteille. EU:n tulkinnan mukaan tullisopu sisältää vain maininnan soijapavuista.

Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen kauppasodan välilliset vaikutukset kasvavat merkittäviksi, kun EU pyrkii saamaan valmiiksi uusia kauppasopimuksia. Esimerkiksi Mercosur-neuvotteluissa on ollut esillä mahdollisuus, että naudanlihan tuonti EU:hun nostettaisiin jopa 100 000 tonniin.

Euroopan tuottajajärjestön mukaan kauppasopimus altistaisi eurooppalaiset kuluttajat lihalle, jolla on EU:ta alhaisemmat vaatimukset ruuan turvallisuudelle. Sama uhka koskee myös Yhdysvalloista tuotavaa ruokaa.

Suomalaisilla viljelijöillä on tuoreita kokemuksia kauppasodan vaikutuksista. EU:n ja Venäjän välisen kauppasodan seurauksena eurooppalaiset ruokamarkkinat menivät sekaisin. Aikaisemmin Venäjälle viedylle ruualle piti etsiä uudet markkinat. Seurauksena oli ruuan tuottajahintojen raju pudotus. Lupauksista huolimatta lasku kauppasodasta on jäänyt viljelijöiden maksettavaksi.

Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodan seurauksena paineet ruuan tuontiin Eurooppaan kasvavat. Se on johtamassa siihen, että myös Suomeen tuodaan entistä enemmän sellaista ruokaa, jota täällä ei saa tuottaa.

Tuottajahintojen lasku on jo heikentänyt ruokaturvaa, ja ruokaturvallisuudesta on tulossa kauppasodan uhri. Nyt on aika nousta rohkeasti seisomaan ja vaatia tuontiruualta samoja tuotantostandardeja kuin kotimaiselta ruualta.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT