Pääkirjoitus

Rahastoilta vauhtia metsätilakauppoihin

Muutos metsänomistajakunnassa jatkuu kovaa vauhtia. Metsätilakauppoja tehtiin viime vuonna lähes neljännes enemmän kuin vuonna 2018 (MT 21.2.).

Maanmittauslaitoksen mukaan yli kahden metsähehtaarin tilojen kauppoja tehtiin noin 4 700 kappaletta. Vaikka puun kysyntä väheni ja kantohinnat laskivat, metsätilakauppojen keskimääräinen hehtaarihinta nousi 0,7 prosenttia.

Metsätilakauppojen määrän kasvua vauhdittavat institutionaaliset sijoittajat, lähinnä rahastot. Kolmen viime vuoden aikana euroissa mitattuna sijoittajien osuus metsäkaupoista on noussut kymmenestä prosentista puoleen.

Aikaisemmin rahastot ostivat isompia metsätiloja, mutta viime vuonna rahastot ostivat Suomen Sijoitusmetsä Oy:n hallituksen puheenjohtajan Mika Venhon mukaan enenevässä määrin myös pienempiä metsätiloja.

Venhon mukaan sijoittajien into hankkia pienempiä metsätiloja on nostanut niiden hintoja isojen kaupunkien vaikutuspiirin ulkopuolella. Hinnan nousivat erityisesti Lapissa. Venhon mielestä metsämaan hinta nousikin viime vuonna enemmän, mitä Maanmittauslaitoksen tilasto näyttää.

Viime vuonna rahastot ostivat noin puolet julkiseen myyntiin tulleista metsistä. Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa ne ostivat jo yli puolet kohteista.

Tilastotietoa siitä, kuinpa paljon rahastot nyt omistavat Suomen metsistä ei ole. MT Metsän tekemän selvityksen mukaan niiden omistuksessa oli viime vuonna lähes 400 000 hehtaaria metsää. Se on yhtä paljon kuin kunnilla yhteensä. (MT Metsä 1/2020.)

MTK:n metsäjohtajan Juha Hakkaraisen mielestä rahastot ovat metsänomistajia siinä kuin muutkin. Hänen mielestään kysymys on siitä, kenelle metsät päätyvät, kun rahastot luopuvat niistä. Menevätkö ne ulkomaiseen omistukseen?

Näin on jo tapahtunut. Esimerkiksi ranskalainen vakuutusyhtiö Axa osti muutama vuosi sitten Taalerilta noin 14 000 hehtaaria metsää. Axa osti jo aiemmin UPM:ltä metsää neljä tuhatta hehtaaria.

Suomalaisiin metsiin on sijoittanut myös Luxemburgiin rekisteröidyn Dasos Capitalin Timberland-rahastot. Mielenkiintoiseksi rahaston tekee, että sen sijoittajien joukossa on Euroopan investointipankki (EIP). Sijoittajia ovat myös suomalaiset ja eurooppalaiset eläkeyhtiöt.

Myyjien kannalta on tietenkin hyvä asia, että ostajia on markkinoilla aikaisempaa enemmän. Metsärahasto on myös sijoittajalle helppo tapa sijoittaa metsään, koska ei tarvitse hallita metsän arvonmääritystä tai aktiivista metsäomaisuuden hoitoa.

Kilpailutilanne metsäkaupoissa on kuitenkin epäreilu. Metsä omistavia yhtiöitä ja rahastoja verotetaan kevyemmin kuin yksityisiä metsänomistajia ja yhteismetsiä. Rahastojen yhteisöveroprosentti on 20, mutta yksityisten metsänomistajien pääomaverotuloprosentti on 30 tai 34.

Kysymys ei ole vain metsänomistajien tuloista, vaan myös metsäisten kuntien verotuloista. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola muistuttaa, että kuntien saama hyöty kasvavasta metsäbiotaloudesta rapautuu, kun puukauppatuloista kertyvät eurot ohjautuvat muualle (HS 21.2.).

Pelkona on, että rahastojen kasvava osuus metsien omituksesta näkyy myös metsien käytössä. Yksityisille metsänomistajille muun muassa luontoarvot, virkistys ja maisemat ovat tutkimuksen mukaan tärkeitä 66 prosentille metsänomistajista. Rahastojen tehtävä on saada metsistä mahdollisimman korkea taloudellinen tuotto.

Metsät siirtyvät entistä vahvemmin sijoittajien haltuun, jos yksityiset metsänomistajat eivät pääse verotuksessa samalle viivalle rahastojen kanssa. Perhemetsätalous on osoittautunut toimivaksi malliksi. Lainsäätäjien tehtävä on huolehtia, ettei toimivaa mallia hävitetä epäreilulla verotusmallilla.

Perhemetsätalous on osoittautunut toimivaksi malliksi.

Lue lisää