
Hallitus jää ilman odotettua joululahjaa – pienituloisten unohtaminen kostautuu kaikille
Miksi kasvu ei käynnisty, tuskaillaan Riikka Purran (ps.) johtamassa valtiovarainministeriössä. Samaa ihmettelevät elinkeinoelämän vaikuttajat, jotka ovat uskoneet porvarihallituksen suorituskykyyn kuin lapset joulupukkiin.Joulu tulee ja palkitsee tänä vuonna kansalaisia lukuisilla vapaapäivillä, joululahjoilla ja hyvällä mielellä. Myös maan hallitus on odottanut omaa lahjaansa malttamattomana. Tänäkin vuonna talouskasvun odotus päättyy kuitenkin pettymykseen.
Valtiovarainministeriön viime viikon raportit osoittavat Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteiden valuvan käsistä. Työllisyys heikkenee, talouskasvu on alkavanakin vuonna odotettua vähäisempää, eikä velkaantuminen ota taittuakseen.
Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen näyttää vain pahenevan hallituksen leikkauksista ja kasvua lisäävistä toimista huolimatta.
Miten tässä näin voi käydä, ovat Orpon ja valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) esikunnat tuskailleet viime viikkoina.
Samaa ihmettelevät valtiovarainministeriön virkamiehet ja elinkeinoelämän vaikuttajat, jotka ovat uskoneet porvarihallituksen suorituskykyyn kuin lapset joulupukkiin.
Oppositiossakaan ei hallitukselle ole syytä ilkkua, vaikka avopaikka siihen olisikin. Tilanne on vakava. Maan talous on saatu sellaiseen umpisolmuun, että sen avaaminen on työlästä kaikille.
Erityisesti pankeissa ihmetellään, miksi talouskasvu ei käynnisty. Yritysten taseet ovat kunnossa ja luottotappioiden määrä pysyy aisoissa.
Palkansaajien ostovoima on lisäksi kasvussa, samoin suomalaisten sijoitukset ja säästöt. Konkursseistakaan ei aiheudu työttömyyttä samalla tavalla kuin 1990-luvun lamassa.
Suurin osa suomalaisista elää tavallista, vaurasta ja hyvää arkea. Samaan aikaan 10 prosenttia kansalaisista on vailla työtä ja lomautusuhan tai sopeutumistoimien alla voi hyvinkin olla saman verran ihmisiä.
Silti kaikkien heidänkään tilanteensa ei välttämättä ole kovin huono. Sosiaaliturva ja omat säästöt kannattelevat monia hyvinkin pitkälle.
Mutta kannattaakohan valtiovarainministeriönkään tilannetta koko ensi vuotta päivitellä.
Mitäpä, jos suomalaiset ovat vain viisaita ja käytännönläheisiä ihmisiä, jotka tekevät, kuten vakavissa tilanteissa on tapana.
Maailman tilanne on niin epävarma, ettei se innosta kulutukseen. Epävarmoissa tilanteissa varovaisuus kulutuksessa on luonnollista.
Hyvinvointialueiden ongelmat on päästetty niin pahoiksi, että tavalliset ihmiset ovat päättäneet säästää selvitäkseen omasta tai läheistensä tulevaisuudesta, vaikka tilanne ei aivan sitä vaatisikaan.
Liian vähälle huomiolle on jäänyt suomalaisten ikärakenteen vanhentuminen. Varallisuus on usein karttunut iäkkäämmille henkilöille, joilla on jo ennestään hankittuna lähes kaikki, mitä hyvään elämään tarvitaan.
Kulutuksen vähentäminen on osalle myös ekologinen valinta, mitä on vaikea kyseenalaistaa.
Hallitus on sinänsä aivan oikein yrittänyt kannustaa suomalaisia työntekoon sosiaaliturvan sijasta uudistamalla työmarkkinarakenteita. Tämä ei kuitenkaan ole auttanut tilanteessa, jossa työtä ei vain ole tarjolla.
Veronalennusten kohdistaminen hyvätuloisille voi jotenkin olla perusteltua oikeudenmukaisuudella, mutta nykyisessä tilanteessa se ei isänmaata auta.
Veronalennukset pitäisi nyt välttämättä kohdentaa pieni- ja keskituloisille, koska ne menevät tällöin säästämisen sijaan suoraan kulutukseen ja antavat edes jonkinlaisia kysyntäsysäyksiä jumissa olevalle taloudelle.
Tämä olisi nyt myös hyvätuloisten ja erityisesti kotimarkkinoita palvelevan elinkeinoelämän etu.
Ironista kyllä nykyinen oppositio voi ymmärtää tämän asian porvarihallitusta paremmin.
Kotimaisen kulutuksen tukeminen voisi pelastaa keskiviikkona uurastavan joulupukkijoukon yt-menettelyiltä ja tuottaa iloa sekä nykyiselle että seuraavalle hallitukselle tulevinakin vuosina.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






