Uuteen tautiin vanhat lääkkeet - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Uuteen tautiin vanhat lääkkeet

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtaman professorityöryhmän perjantaina julkistama raportti Suomen taloutta uhkaavasta tilanteesta on synkkä. Työryhmän arvion mukaan Suomen bruttokansantuote (bkt) laskee koronakriisin seurauksen tänä vuonna 5–13 prosenttia. Suuruusluokasta kertoo se, että finanssikriisiä seuranneena vuonna 2009 Suomen bkt laski 7,8 prosenttia.

Talouden hidastuminen ja erilaiset elvytys- ja tukitoimet lisäävät julkisen talouden velkaa vauhdilla, parhaassakin vaihtoehdossa 75 prosenttiin bkt:stä. Velkaantumisaste voi nousta jopa 90 prosenttiin bkt:stä. Ennen koronakriisiä velkasuhde oli noin 60 prosenttia.

Tilannetta vaikeuttaa, ettei työryhmä usko talouden nopeaan toipumiseen. Vihriälän mukaan edessä saattaa olla hukattu vuosikymmen samaan tapaan kuin vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.

Synkkyyteen ei kuitenkaan ole syytä vajota, vaikka edessä on vaikea tehtävä. Vihriälän mielestä tehtävä ei ole mahdoton, koska Suomi on yksi maailman toimivimpia yhteiskuntia. Kriisi on hänen mukaansa luonut myös ymmärrystä asioiden tärkeysjärjestyksestä sekä pakottanut ihmisiä sopeutumaan poikkeuksellisiin toimiin.

Yhteiskunnan toimivuudesta kertoo osaltaan, että Suomi on taas kärkisijalla tämän vuoden Good Country Index -mittauksessa. Perusteena ovat YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen tilastot. Indeksin osa-alueita ovat muun muassa tiede ja tekniikka, kulttuuri, rauha ja turvallisuus, tasa-arvo, ympäristö, terveydenhuolto ja maailmanjärjestys.

Velkaantuminenkaan ei sinänsä ole Vihriälän mukaan ongelma, ellei se karkaa täysin käsistä. Lisäksi on oltava uskottava suunnitelma julkisen talouden vakauttamiseen. Velan hoitoa helpottaa, jos talous ja työllisyys saadaan kasvuun.

Poikkeustilanteessa on järkevää suunnata investointeja erityisesti olemassa oleviin omiin vahvuuksiin. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa Talousneuvoston Talouspolitiikka-kirjoitussarjassa, että biotalous on osoittautunut turvaksi kriisissä, ja se on myös voima elpymisessä.

Vihriälän työryhmä esittää kolme askelta kriisistä toipumiseen: ensin vahingot minimoidaan tukien avulla, sen jälkeen elvytetään suurilla julkisilla investoinneilla ja kolmannessa vaiheessa taloutta on tasapainotettava "isolla kipupaketilla".

Kaksi ensimmäistä vaihetta ovat poliittisesti huomattavasti helpompia kuin parin vuoden kuluttua edessä oleva karvas kipupaketti. Paketin lääkkeet ovat tuttuja muun muassa finanssikriisistä.

Kipupaketti sisältää verojen kiristyksiä ja/tai menojen leikkauksia sekä rakenneuudistuksia muun muassa työmarkkinoilla. Työuria pitää jatkaa molemmista päistä ja koulutustasoa on nostettava.

Verojen korotusta ei saisi kuitenkaan kohdistaa työn verotukseen. Mahdollisina verotuksen kiristämiskohteina mainittiinkin vanhat tutut: fossiiliset polttoaineet, kiinteistövero ja alennettujen alv-kantojen nostaminen.

Työryhmän työtä kommentoineen valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen mielestä vaikeita päätöksiä ei voida jättää huomisen huoleksi. Hänen mukaansa kriisin jäljiltä ei pidä jättää tuleville sukupolville perintöä, jota he eivät voi hoitaa.

Hetemäki muistutti alhaisen koron kääntöpuolesta. Eläkejärjestelmän kestävyys riippuu tuotoista, joista osa tulee koroista.

Työryhmän esitykset eivät sido hallitusta, mutta joka tapauksessa kriisistä toipuminen vaatii kestävyyttä ja kovia päätöksiä sekä nykyiseltä että tulevilta hallituksilta. Vihriälän mukaan vaikeiden päätösten tekemisessä on tärkeää, että kokonaisuus koetaan oikeudenmukaiseksi. Hän on oikeassa. Kaikkien on pysyttävä mukana ja osallistuttava talkoisiin kykyjensä mukaan.

Vapaamatkustukseen ei ole mahdollisuutta. Kriisistä toipumista edistää parhaiten vanha tuttu lääke, työnteko.

Biotalous on turva kriisissä, ja se on voima elpymisessä.

Lue lisää

Keskuspankilta järeitä toimia euroalueelle: EKP korottaa hätärahoitustaan

Suomen bkt syöksyy 7 prosenttia tänä vuonna, ennustaa Kuntarahoitus – koronakriisistä uusi haaste vaikeuksissa oleville kunnille

Seuraako Suomi tiukinta nelikkoa ja vaatii EU:n elpymispakettiin muutoksia – hallitus linjaa kantansa

Suomi voisi saada EU:n elvytyksen kautta 600 miljoonaa lisää maatalouteen – "Elvytysrahasto ei kompensoi reaalista leikkausta"