Pääkirjoitus

Hajautus kannattaa lihan jalostuksessa

Lihatalot Atria ja HKScan tiedottivat viime viikolla toisen vuosineljänneksen tuloksistaan.

Yleissävy lihatalojen pärjäämisestä koronamyllerryksen keskellä on myönteinen. Korona iski voimalla lihan ravintolakysyntään, mutta kotiin suomalaiset ostavat nyt lihaa entistä enemmän. Siipikarjanlihan kulutus jatkaa kasvuaan.

Sianlihan viennin aukeaminen Kiinaan on helpottanut kummankin yhtiön tilannetta. Syksyn osalta ratkaisevaa liha-alan menestykselle on, kuinka hyvin tautiepidemia saadaan Suomessa pidettyä kurissa. Kun ihmiset uskaltavat jälleen ravintoloihin, myös lihan arvo-osien kulutus palautuu ennalleen.

Pitkään vaikeuksissa olleen HKScanin toisen vuosineljänneksen tulos jäi 2 miljoonaa euroa miinukselle, mutta liiketulos parani 6,7 miljoonaa euroa ja nousi 0,1 miljoonaa plussalle. Vertailukelpoinen liiketulos oli vielä puoli miljoonaa euroa parempi. Myös vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi.

Vajaat kaksi vuotta sitten toimitusjohtajaksi noussut Tero Hemmilä näyttää onnistuvan lihatalon tappiokierteen kääntämisessä. Tekemistä riittää edelleen. HKScan on pahasti velkaantunut ja pääoman tuotto edelleen pakkasen puolella.

Atria on viime vuosina pärjännyt kilpailijaansa paremmin. Yhtiön liikevoitto ja -vaihto pysyivät vakaina toisella vuosineljänneksellä. Konsernin liikevaihto huhti–kesäkuussa oli 366,3 miljoonaa euroa, kun se viime vuoden vertailujaksolla oli 368,9 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli miljoonan viime vuoden vastaavaa aikaa pienempi, 4,1 miljoonaa euroa.

Atrian edustamien tuoteryhmien markkina Suomen vähittäiskaupassa on kasvanut yhtiön mukaan yhdeksän prosenttia. Food Service -myynnin hiipuminen on vaikeuttanut muun muassa fileiden ja paistien myyntiä. Myös valmisruuan tietyt tuoreryhmät ovat Atrian mukaan kärsineet koronasta. Toimitusjohtaja Juha Gröhnin mukaan koronaviruksen estämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat onnistuneet ja sairastumisia on ollut henkilöstöllä vain vähän.

Maailmalla liha-alan tilanne on hyvin epävarma. Kiinassa koronaepidemia tuli afrikkalaisen sikaruton aiheuttamien vaikeuksien päälle. Monessa maassa lihateollisuuden yksiköt ovat halvaantuneet työntekijöiden sairastumisien takia.

On hienoa, että tämänkaltaisilta epidemioilta on Suomen elintarvikeketjussa vältytty. Taustalla on pitkäjänteinen työ elintarvikehygienian ja työolojen kehittämisessä. Koronaepidemia on nostanut eläinten hyvinvoinnin rinnalle elintarvikeketjussa työskentelevien ihmisten hyvinvoinnin.

Halvan tuontiruuan takana on usein alipalkattua työtä huonoissa ja epäterveellisissä olosuhteissa. Kun kuluttaja valitsee kotimaisen tuotteen, voi samalla varmistua, että eläimet kasvavat hyvissä olosuhteissa ja työntekijät saavat kohtuullista palkkaa.

Keskustelu tuottajaomisteisten lihatalojen yhdistymisestä on vuosikymmeniä vanha, mutta aina yhtä tuore. Välillä näytti jo siltä, että HKScan saattaisi kaatua Atrian syliin. Nyt HKScanin näkymät ovat selvästi valoisammat, eikä lihatalojen fuusio ole kovin realistinen vaihtoehto.

Elintarvikeketjussa on vuosikymmenien aikana tapahtunut rajua keskittymistä. Maailmalta löytyy käsittämättömän kokoisia teurastamoja.

Koronapandemia on nostanut hajautetun elintarvikkeiden tuotannon ja jalostuksen uuteen arvoon. Suomessa on kannettu huolta esimerkiksi sikateurastuksen ylikapasiteetista. Hajautettu tuotanto ja riittävä kapasiteetti ovat osa kriiseihin varautumista, josta kannattaa nyt pitää kiinni.

Ennen kaikkea kriisi osoittaa, ettei ruuan hintaa voi rajattomasti painaa alaspäin. Suomalaisilla lihataloilla on kestävät perusteet nostaa hintoja, kun kaupan kanssa neuvotellaan ensi vuoden toimituksista.

Maailmalla liha-alan tilanne on hyvin epävarma.

Lue lisää

Saksan ASF-tapaukset lisäsivät sianlihan kysyntää Suomesta Kiinaan

”Broilerintuotanto toimii esimerkkinä muille" – Itikan hallituksen puheenjohtaja evästää Atriaa: "Toimintatapaa hiottava yhä, heijastuu myös alkutuotantoon"

Lihatalo uskoo kasvuun

Grillikausi onnistui – Atrian liikevaihto ja -voitto kasvoivat