Muuttoliikkeen suunta kääntyi - Pääkirjoitus - Maaseudun Tulevaisuus
Pääkirjoitus

Muuttoliikkeen suunta kääntyi

Koronakriisin vaikutuksia muuttoliikkeeseen on pohdittu pitkin kevättä ja kesää.

Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan huhti–kesäkuussa kaupunkimaisista kunnista muutti maaseutumaisiin kuntiin monin verroin enemmän ihmisiä kuin viime vuonna samaan aikaan. Taajaan asutuissa kunnissa ilmiö näkyi niin, että kun viime vuonna ne jäivät noin 250 tulijaa plussalle, tänä vuonna luku lähenteli jo tuhatta.

Tilastoja avanneen aluetutkija Timo Aron mukaan luvut kertovat poikkeuksellisesta käänteestä. 2000-luvulla puhuttiin Nurmijärvi-ilmiöstä, kun väki muutti isoista kaupungeista maaseutumaisiin kehyskuntiin. Aron mukaan nyt nähtävillä olevasta uudesta ilmiöstä hyötyvät kunnat, jotka eivät ole aivan suuren kaupungin vieressä.

Kevään muuttolukuihin vaikuttavat aina valmistuvat opiskelijat. On mahdollista, että tänä keväänä moni ilman työpaikkaa jäänyt nuori on muuttanut takaisin vanhempiensa kotipaikkakunnalle. Loppuvuoden luvut näyttävät, miten muuttoliike kehittyy pidemmällä aikavälillä.

Joka tapauksessa korona on tuonut ryntäyksen maaseudulle. Ensin alkukeväästä täyttyivät kesämökit, sitten mökkikauppa nousi ennätyslukemiin. Kesällä maaseudun matkailukohteissa on nähty paikoin ennätyksellisiä asiakasvirtoja. Muuttoliikkeen kääntyminen on luonnollinen osa tätä kehitystä.

MT:n gallupin (MT 24.7.) mukaan haaveilu maalle muutosta oli yllättäen vähentynyt viime vuoteen verrattuna. Haaveilijoita on kuitenkin aina monin verroin muuttajiin verrattuna. Etätyön yleistymisen myötä maaseudulla asuminen yhä useammalle oikea mahdollisuus, eikä pelkästään romanttinen haave.

Maaseudun määrittely tilastollisesti on aina haastavaa. Kuntaliitosten myötä isoihin kaupunkikuntiin kuuluu laajoja maaseutualueita. Kansainvälisesti vertaillen hyvin maaseutumaisia asuinpaikkoja löytyy myös pääkaupunkiseudulta.

Tilastojen mukaan vajaat 13 prosenttia suomalaista asuu maaseutumaisissa kunnissa. Kuitenkin MT:n heinäkuussa tekemän gallupin tausta-aineiston mukana joka kolmas suomalainen pitää omaa asuinpaikkaansa maaseutumaisena. "Maalaisena" itseään pitää joka viides.

Suurin joukko suomalaisia ovat ne, jotka pitävät itseään sekä maalaisina että kaupunkilaisina.

Nopealla kaupungistumiskehityksellä on ollut tunnettuja varjopuolia. Asuntojen hintojen karkaaminen ihmisten ulottumattomiin, kun samalla toisaalla hyväkuntoisetkin kiinteistöt menettävät arvonsa kokonaan.

Betonirakentaminen, ruuhkat ja metsien hävittäminen rakentamisen tieltä eivät tue lainkaan Suomen ilmastotavoitteita.

Hajautettu puurakentaminen, paikallisesti tuotettu uusiutuva energia ja joustava etätyö sen sijaan tukevat.

Maakuntien elinvoimasta kertovat myös alkuvuoden tilastot yritysten liikevaihdon kehityksestä.

Koronakriisin vaikutukset näkyvät jo vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihdossa. Enää vain alle puolessa Suomen maakuntia yritysten liikevaihto kasvoi ja osassa liikevaihto supistui jopa lähes 10 prosenttia edellisvuodesta.

Nopeinta kasvu oli Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan teollisuuden myönteinen kehitys oli tilastokeskuksen mukaan viime vuonna nimenomaan kotimarkkinoilla toimivien teollisuusyritysten ansiota.

Maaseutumaisten alueiden vetovoima on korona-aikana kasvanut kaikkialla maailmassa. Kaupungistumista pidettiin pitkään megatrendinä. Trendit tunnetusti vaihtelevat.

Nyt voi olla maalaistumisen megatrendin aika.

Maakuntien elinvoimasta kertovat myös tilastot yritysten liikevaihdosta

Lue lisää

Maaseutu on mahdollisuus, tervetuloa!

Etätyö maalla muutti ajattelua, kertoo professori Pekka Sauri MTV:n kolumnissa – "Keskusta takaisin Maalaisliitoksi"

Saarikko keskustan linjasta: Kaupungistuminen ei välttämättä ole jatkuva megatrendi – monipaikkaisuuden puolesta tarvitaan toimia

Kausittainen asuminen maaseudulla edellyttää aluepolitiikan vahvistumista