Pääkirjoitus

Tietoliikenneyhteys osa huoltovarmuutta

Suomi on 1990-luvulta lähtien halunnut olla digitalisaatiossa maailman johtavia maita. Matkapuhelinten yleistyessä tavoite näytti toteutuvan, mutta 2000-luvulla Suomi on pudonnut kärkijoukoista. Vaikka nykyinenkin hallitus on liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd.) mukaan sitoutunut tehokkaisiin tietoliikenneyhteyksiin kaikkialla Suomessa, puutteita yhteyksissä on erityisesti maaseudulla.

Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja, Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kysyi kolumnissaan, onko Suomessa kansalaisilla ja yrityksillä yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua digiyhteiskuntaan ja digitalouteen? (MT 10.6.)

Määttä vastasi johtamansa työryhmän esittämällä huolella. Työryhmän mukaan Suomi oli vuonna 2016 EU-maista sijalla 27 seuraavan sukupolven kiinteiden tietoliikenneyhteyksien liitettävyydessä. Lisäksi valokuiturakentaminen on maaseutualueilla ollut valikoivaa, eikä verkko ole rakentunut markkinaehtoisesti osassa taajamiakaan.

Keskustelu laajakaistayhteyksistä nousi vahvasti esiin, kun Yle esitti toiveensa liikenne- ja viestintäministeriölle televisio- ja radiolähetysten siirtymisestä tulevaisuudessa verkkoon. Tämä tarkoittaa, että perinteistä antennilähetyksistä siirryttäisiin langattoman laajakaistaverkon kautta tapahtuvaan television katseluun ja radion kuunteluun. (MT 28.9.)

Yle haluaa varmistaa langattomien laajakaistaverkkojen kapasiteetin riittävyyden. Se edellyttää, että valokuitu-, 4G- ja 5G laajakaistaverkkoja laajennetaan merkittävästi. Ylen huoli on sinällään ymmärrettävä, koska EU:ssa valmistellaan lähivuosina taajuuksien jakamista.

Kuten Ylekin muistuttaa, kaikilla suomalaisille on oltava teknisesti toimiva ja lisämaksuton pääsy Yle kaikkiin sisältöihin televisiossa, radiossa sekä internetissä mobiili- ja muilla laitteilla. Tämä ei kuitenkaan toteudu nytkään, koska osa palveluista on jo siirtynyt maksulliseen verkkoon.

Perinteisten antennilähetysten katselukaan ei ole ilmaista, mutta siitä maksetaan osana Yle-veroa. Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajan Arto Satosen (kok.) mukaan nykyään pakollisen Yle-veron pitää riittää kaiken tarjonnan näkymiseen.

Ylen teknologiajohtajan Janne Yli-Äyhön mukaan antennilähetyksistä ollaan luopumassa, mutta antennilähetykset näkyvät kuitenkin vielä 2020-luvun ajan. Hänen mielestään laajakaistaverkon tulisi olla vastaisuudessa kaikkien saatavilla ja samanlainen peruspalvelu kuin sähkö tai vesi.

Yli-Äyhö on oikeassa laajakaistan saatavuudesta, mutta kyse on myös hinnasta. Sähkö ja vesi eivät ole peruspalveluja, vaan niistä pitää maksaa erikseen. Lisäksi osassa maata vesihuolto on hoidettu itse ja sähkönsiirtomaksut ovat maaseudulla yleensä kalliimpia kuin taajamissa.

Ylen esitys on perusteltu, jos se johtaa laajakaistarakentamisen vauhdittumiseen tasapuolisesti koko maahan. Koronakriisi on osoittanut, että toimivat yhteydet ovat tärkeä osa huoltovarmuutta.

Laajakaistakeskustelu on muistutus myös siitä, mitä vaikutuksia digitalisaatiolla on jokapäiväiseen elämään. Digitalisaatio on hyvä renki, mutta epäreilu isäntä.

Verkkoasiointi kieltämättä helpottaa monien elämää, mutta erityisesti useat ikääntyneet ihmiset ovat pudonneet yhteiskunnan ulkopuolelle. Verkkoon siirtyneiden asioiden hoitamiseen ei kaikilla ole mahdollisuuksia eikä valmiuksia. Tasa-arvo on monissa tapauksissa kaukana.

Jollain aikavälillä tv- ja radiolähetykset siirtyvät kokonaan laajakaistalle. Sitä ennen on varmistettava, että aivan kaikilla on käytössä tarvittava teknologia. Nykymenolla se päivä on kaukana.

Digitalisaatio on hyvä renki, mutta epäreilu isäntä.

Lue lisää

MT:n kysely: Maaseudulla asuvista moni kokee maksavansa liikaa Yle-veroa – "Yllättää, että pääkaupunkiseudulla tyytyväisyys on selvästi suurempaa kuin muualla maassa", hallintoneuvoston Arto Satonen sanoo

Monopoli edellyttää tiukkaa valvontaa

Uutissuomalainen: Harakka ei korottaisi bensiinin ja dieselin hintaa

LVM: Aiotusta uutistoimistotuesta peräännyttiin, koska ministeriössä ei uskota STT:n toiminnan kannattavuuteen