Pääkirjoitus

Metsät kääritään nyt arvopapereihin

Metsien merkitystä Suomelle ei voi liioitella. Vaikka koko metsäsektoria on joskus pyritty vähättelemään, on metsäteollisuus pystynyt uudistumaan ja lähtemään uuteen nousuun. Metsä on edelleen yksi tärkeimmistä suomalaisen hyvinvoinnin tukipylväistä. Omista päätöksistämme riippuu, onko näin myös tulevaisuudessa.

Metsien merkitys on ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun seurauksena noussut ehkä tärkeämmäksi kuin koskaan. Kiinnostus uusiutuvaa, hiilidioksidia sitovaa metsää kohtaan on noussut maailmanlaajuisesti. Markkinoiden myllerryksessä metsien arvon uskotaan myös säilyvän.

Kiinnostus näkyy metsätilakauppojen lukumäärä kasvuna ja hintojen nousuna. Syinä metsätilakauppojen kasvuun ovat myös poikkeuksellisen matalat korot ja metsän näkeminen sijoituskohteena. Ostajina ovatkin yhä useammin sijoitusrahastot.

Maanmittauslaitoksen johtavan asiantuntijan Esa Ärölän mukaan sijoitusrahastojen aktiivisuus metsätilakaupoissa on kasvanut merkittävästi ja yksityisten ostajien osuus supistunut. (MT 25.11.)

Yksityisten ostajien osuus metsätilakauppojen pinta-alasta oli viime vuonna vähän yli puolet, mutta kauppasummasta jo alle puolet. Sijoitusrahastot ja yhtiöt ostivat myynnissä olleista metsätiloista viime vuonna yhteensä noin 27 prosenttia. Niiden osuus metsäkauppahehtaareista oli noin 45 prosenttia. Kasvu on ollut nopeaa, koska pari vuotta sitten instituutionalisten sijoittajien osuus metsäkauppahehtaareista oli 17 prosenttia.

Alueelliset erot metsäkaupoissa ovat suuret. Pohjanmaalla yksityisten metsänostajien osuus oli 78 prosenttia metsätilakauppojen kauppasummasta, Pohjois-Karjalassa enää 23 prosenttia.

Rahastojen ja yhtiöiden osuus kaupoista on tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana lisääntynyt entisestään. Niiden osuus nousi tammi–kesäkuussa sekä metsätilakaupoilla että metsähehtaareilla mitattuna.

Suomessa on noin 600 000 yksityistä metsänomistajaa, jotka itse päättävät, mitä metsillään tekevät. Laaja omistajajoukko on osoittautunut monella tavalla hyväksi malliksi. Metsien tuotto on jakaantunut laajalle, ja perhemetsätalous on myös monimuotoisuuden kannalta hyvä ratkaisu. Ylisukupolvisen ja vastuullisen perhemetsätalouden ansioista metsämme kasvavat reilusti enemmän kuin niitä hakataan.

Metsänomistajien joukossa on paljon heitä, joilla on metsälle taloudellisen tuloksen lisäksi monia muita tavoitteita. Tutkimuksen mukaan yksityisistä metsänomistajista 66 prosentille luontoarvot, virkistys ja maisemat ovat tärkeitä. Rahastojen tehtävä on saada metsistä mahdollisimman korkea taloudellinen tuotto.

Metsärahastot ovat helppo tapa sijoittaa metsiin, mutta yksittäisellä rahaston omistajalla ei ole juurikaan sanavaltaa, miten rahaston metsiä hoidetaan.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mielestä ulkomaisia rahastoyhtiöitä eivät kiinnosta yksittäiset metsätilat vaan metsää omistavat rahastoyhtiöt. Alun perin kotimaisen metsärahaston myynnin yhteydessä ulkomaiseen omistuksen saattaa siirtyä kerralla kymmeniätuhansia hehtaareita metsää. Tiirola kehottaa muistamaan, miten kävi sähkönsiirtoyhtiöiden myynnissä. Hinnat nousevat ja tuotot katoavat ulkomaille.

Yhteiskunnan ei pitäisi ainakaan lainsäädännön kautta tukea metsien siirtymistä rahastoille ja ulkomaiseen omistukseen. Nyt näin tehdään muun muassa verotuksen avulla, vaikka metsien käärimisessä arvopapereihin on useita riskejä.

Metsät ovat – muun muassa akkumineraalien ja fosforin tavoin – merkittävä osa maailmanlaajuista kilpailua luonnonvaroista. Päättäjien on viimein herättävä. Kansallisesta edusta on metsien osalta pidettävä kiinni.

Metsät ovat merkittävä osa maailmanlaajuista kilpailua luonnonvaroista.

Lue lisää

Hiilen kierto on metsäntutkimuksen sokea piste

Käynnissä on toinen kilpajuoksu Suomen metsiin

Tutkimus kyseenalaistaa puurakentamisen ilmastohyödyt

"Sahapuusta on kysyntää" – metsänhoitoyhdistyksen johtaja kannustaa uudistushakkuisiin: "Markkinoilla on nyt imua"