Perinteet yhdistävät sukupolvien ketjuja

Pääsiäinen on kristikunnan juhlista joulun ohella tärkein. Ortodokseille se on vuoden suurin juhla, jouluakin tärkeämpi. Kristillinen pääsiäinen pitkästäperjantaista pääsiäismaanantaihin kunnioittaa tietysti Jeesus Nasaretilaisen kärsimysnäytelmää ja ylösnousemusta.

Vaikka vuosisatojen kuluessa ihmisten suhde uskontoon on maallistunut, viettää pääsiäistä edelleen kolmasosa maailman väestöstä. Pääsiäisen vietto yhdistää laajasti eri uskontokuntia.

Pääsiäisen merkitystä korostaa muun muassa, että sen vietto alkaa periaatteessa jo helmikuussa laskiaisesta. Koska pääsiäinen päättää laskiaisena alkaneen paaston, siihen liittyy myös vahva ruokaperinne. Mämmi, kananmunat, pasha ja lammas kuuluvat pääsiäisen ruokapöytiin. Esimerkiksi lampaanlihan vuosittaisesta kulutuksesta lähes puolet syödään pääsiäisenä.

Siitä huolimatta, että pääsiäinen on kristillinen juhla, liittyy siihen myös paljon – kristinuskoa vanhempia – pakanallisia perinteitä. Tällaisia ovat muun muassa noidat, virpominen ja pääsiäisvalkeat.

Perinteet ovat merkittävä osa alueellista kulttuuria, koska maantieteellinen sijainti vaikuttaa vahvasti siihen, mitkä perinteistä tai tavoista näkyvät pääsiäisen vietossa voimakkaimmin.

Pohjanmaalla on hätyytelty pahoja henkiä ja pahantahtoisia noitia pääsiäiskokoilla, Karjalassa taas on virvottu koristelluilla oksilla tuoreutta ja terveyttä. Perinteet ovat yhdistyneet pikkutrulleiksi, jotka saavat palkkioksi virpomisesta suklaamunia tai kolikoita. Virpomispäivässä on kuitenkin eroja. Lännessä virvotaan pääsiäislauantaina, muualla palmusunnuntaina.

Kirkollisiin juhlapyhiin kuuluu kirkollisten menojen lisäksi, että perheet ja sukulaiset kokoontuvat yhteen. Nyt on toinen peräkkäinen pääsiäinen, jolloin kokoontumisia on rajoitettu. Varovaisuus on edelleen tarpeen ja THL kannustaa ihmisiä viettämään pääsiäistä kotikulmilla läheisten seurassa.

Rajoitukset ovat lisänneet yksinäisyyttä. Vaikka tapaamisia on vältettävä, puhelinsoittosi saattaa olla monelle yksin olevalle ainoa ulkopuolinen yhteydenotto moneen päivään.

Kuten muussakin toiminnassa yhteiskunnassa, kirkollisissa tilaisuuksissa on otettu merkittävä digiloikka. Kirkollisia toimituksia on mahdollista seurata television ja radion lisäksi netin välityksellä. Nettiyhteys ei korvaa yhteen kokoontumista, mutta oman seurakunnan netin välityksellä lähettämät jumalanpalvelukset tuovat kirkolliset toimitukset kuitenkin lähemmäksi.

Pääsiäistä viettää kukin tavallaan, vaikka siihen huomaamatta saattaa vaikuttaa lapsuudenkodin perintö. Mannerheimin Lastensuojeluliiton tiedottaja Eveliina Kutila pohti kolumnissaan, onko hänellä pääsiäisperinteitä. Hän epäili, ettei ole, koska pääsiäisestä puuttuu jouluun liittyvä hössötys. (MT 29.3.)

Kutilan lapsuudenkodin peruja on viettää pääsiäisen pyhät tunturissa, eikä palo Lapin keväthangille ole häneltä vähentynyt. Pohdinnan jälkeen hän toteaa, että onhan heillä muitakin pääsiäiseen liittyviä perinteitä. Lapset käyvät virpomassa ja pääsiäisöinä kukko munii sängyn alla. Koulussa askarrellut puput ja tiput ovat paraatipaikalla esillä jo ennen pääsiäistä.

Pääsiäisviikkoon liitetyt historialliset tapahtumat ovat pääosin synkkiä, mutta ne päätyvät ylösnousemiseen ja toivoon. Pääsiäinen on myös valon ja uuden kasvun juhla.

Maatiloilla valmistaudutaan uuteen kasvukauteen ja kevään kiireet ovat ovella. Pääsiäisenä on hyvä hengähtää. Pääsiäiseen liittyvää hiljentymistä ja rauhoittumista kannattaa kokeilla Eveliina Kutilan ohjeella: Hössöttämättä paras.

Kirkollisissa tilaisuuksissa on otettu merkittävä digiloikka.