Pääkirjoitus

Päästökauppa puree energiamarkkinoilla

Sähkön siirtohintojen isot korotukset ovat suututtaneet kuluttajia jo vuosia. Mittavia kertakorotuksia on myös valtiovallan toimesta pyritty rajoittamaan. Yhdessä sähkön siirtohinta ja verot ovat olleet laskussa lähes yhtä suuret kuin sähköstä maksettu hinta.

Myös sähkön ja kaukolämmön hintoja on korotettu reippaasti. Sähkön hinta on noussut Pohjoismaisessa sähköpörssissä korkeimmilleen kymmeneen vuoteen. Viime viikon tiistaiaamuna tukkusähkö maksoi Suomessa yli 120 euroa megawattitunnilta. Viime vuoden keskihinta oli 28 euroa. (MT 24.9.)

Kovin suuri yllätys sähkön hinnannousu ei ole, koska syitä nousuun on useita. Hiilidioksiditonnin päästöoikeuden hinta on tänä vuonna Euroopan unionissa kaksinkertaistunut noin 60 euroon. Se puree erityisesti kivihiilen ja turpeen käyttöön. Norjan vesivoimavarastot ovat alhaiset ja tuuliolosuhteet ovat olleet heikot.

Harvemmin mieleen tuleva syy on sähkön siirtoyhteyksien lisääminen Pohjoismaista Keski-Eurooppaan, jossa sähkön hintataso on Pohjoismaita korkeampi. Keski-Euroopan hintatasoa määrittelee tulevaisuudessa yhä vahvemmin sähkön hintaa myös Suomessa, koska olemme riippuvainen erityisesti Ruotsista tuotavasta sähköstä. Suomen sähköstä noin viidennes joudutaan tuomaan.

Sähkön lisäksi päästökauppa nostaa kaukolämmön hintaa. Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen ilmoitti nostavansa kaukolämmön hintaa syyskaudelle noin 30 prosenttia. Hintojen nostamista Helen perustelee energiaverotuksen kiristymisellä, päästöoikeuksien ja kivihiilen kaksinkertaistuneella hinnalla. Helsingin kaukolämmöstä yli puolet tuotetaan kivihiilellä.

Päästökauppa nostaa Keski-Euroopassa sähkön hintaa Pohjoismaita enemmän, koska siellä käytetään sähkön tuotantoon paljon kivihiiltä ja maakaasua. Keski-Euroopassa sähkön hinta onkin ollut korkeimmillaan 12 vuoteen.

Euroopassa puhutaan jo sähkökriisistä. Esimerkiksi Italiassa kuluttajia on varoitettu, että sähkölasku voi kallistua 40 prosenttia lähikuukausina. Italialaisen energiainfrastruktuuriyhtiön Snamin toimitusjohtajan Marco Alveran mukaan sähkö voi todella loppua Euroopasta eikä kaasun tilanne ole yhtään parempi. (KL 20.9.)

Saksa on sulkenut ydinvoimalansa ja samaan aikaan pyrkinyt kivihiilestä eroon. Saksa tavoittelee kivihiilestä luopumista vuoteen 2038 mennessä. Tehtävä on osoittautumassa odotettuakin vaikeammaksi, koska tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla kivihiili nousi sähkön päätuotantotavaksi. Samaan aikaan tuulettomat säät vähensivät tuulivoiman osuutta huomattavasti.

Millä energiaa tuotetaan tulevaisuudessa, jos fossiilisista polttoaineista nopeasti luovutaan? Turpeen ja kivihiilen sijaan monissa voimaloissa on lisätty puun käyttöä. Suur-Savon Sähkön toimitusjohtajan Markus Tykkyläisen mielestä EU:n ilmastopolitiikan yksityiskohdat määrittelevät kannattaako puulla tuottaa energiaa vielä ensi vuosikymmenellä.

Kivihiilestä ja turpeen jälkeen EU:n ilmastopolitiikan tähtäin on Tykkyläisen mukaan siirtynyt puun polttoon. Hänen mielestään Suomen pitää ottaa asia vakavasti. Tykkyläinen patistaa suomalaisia edunvalvontaan, jotta EU:n pelisäännöt mahdollistavat järkevän metsien käytön Suomessakin.

Sähkön hinta voi myös kääntyä laskuun jos tuulee ja sataa riittävästi. Todennäköistä on, että energian hintakehityksen trendi tule olemaan nousussa. Muun muassa liikenne ja lämmitys halutaan valtion tuella muuttaa sähkölle. Tämä muodostuu hankalaksi, ellei sähköä ole riittävästi saatavilla kohtuulliseen hintaan.

Ongelman ratkaisemiseen ei päättäjillä ole loputtomasti aikaa. Investoinnit energiantuotantoon ovat kalliita ja ulottuvat vuosikymmenten päähän, joten sääntöjä ei voi jokaisella hallituskaudella muuttaa.

Sääntöjä ei voi jokaisella hallituskaudella muuttaa.

Lue lisää

Yle uutiset: Huoli Lestijoen meritaimenesta palautti Kannuksen voimalaitoksen laajennushankkeen takaisin aluehallintovirastoon – hallinto-oikeuden mukaan myös tiedottaminen oli puutteellista

Yle uutiset: Perämerelle suunnitellaan kahta 160 voimalan merituulihanketta, mutta sähköntuotantoon on vielä pitkä matka

Suomen suurin tuulipuisto tuo mittavat verotulot Keski-Pohjanmaan Lestijärvelle – kunta rakennutti jo modernin koulukeskuksen

Varautuminen on viisautta