Suomalainen Maaseutu

Video: Moottorisahan teräketju vaihtuu 8 sekunnissa – myös karsinta sujuu mestarisahaajalta vauhdilla

Kuortanelainen Jukka Perämäki on voittanut jo 13 kertaa moottorisahauksen Suomen mestaruuden, kaikkiaan arvokisamitaleja on yli sata.
Arto Takalampi
Alta-päältäsahauksessa kiekon sahauksessa jälki on oltava mahdollisimman tasainen. Siinä ja tarkkuussahauksessa täytyy myös kulmat olla asteen tai sen alle saadakseen täydet pisteet. Jukka Perämäki luettelee tarkasti ulkomuistista säännöistä kunkin lajin mittatarkkuudet ja virhepistetaulukot. Ei siis ihme, että kilpailijakaverit varmistavatkin häneltä usein, mitä säännöissä sanotaan.

Kun kuortanelainen Jukka Perämäki vaihtaa näytteeksi moottorisahan teräketjun ja kääntää laipan kilpailutahtiin, silmä ei pysy mukana kahdeksan sekunnin operaatiossa.

"Se vaatii tuhansia ja tuhansia toistoja", hän lohduttaa harrastajasahaajaa.

Kun siirrytään seuraaviin lajeihin harjoittelupalstalla, silmän kanssa on edelleen oltava tarkkana. Niin vauhdikkaasti lajit eli alta-päältäsahaus, tarkkuussahaus, kaato ja karsinta sujuvat.

Tämä kaikki vaatii siis harjoittelua, mutta kun lajia on harrastanut 90-luvulta lähtien, kyse on enää taidon ylläpitämisestä. Nykyisin Perämäki harjoittelee noin kerran viikossa, ja käy läpi tosimielellä koko kilpailusarjan. Jokaisesta osatehtävästä hän ottaa ajan tai mittaa sahausjäljen sekä pisteyttää tuloksensa.

"Tallennan harjoitusten tulokset eli kilpailen itseäni vastaan", hän sanoo.

Lajeista teräketjun vaihtoa ja karsintaa hän harjoittelee vielä erikseen. Vaadittava sorminäppäryys ja rutiini häviävät ilman säännöllistä harjoittelua.

Kilpailutoimintaan Perämäen houkutteli ja opasti niin ikään työnopastajana Metsäliitossa toiminut kollega vuonna 1990. Silloin metsureita oli firmoissa paljon ja sahauskilpailuihin pääsemiseksi käytiin kovat karsinnat.

"Yksin Metsäliiton joukkueeseen oli SM-kisoihin karsimassa reilut 30 kilpailijaa ja kaikista firmoista yhteensä 200. Itse pääsin mukaan toisella kerralla, mistä lähtien olen kilpaillut niissä nyt 30 kertaa", hän sanoo.

"Kilpailijoiden joukko on siitä harventunut ja ukkoutunut. Nyt kilpailevien määrä lasketaan kymmenissä, ja kisaamaan pääsee osanoton maksamalla."

Ongelmana kuitenkin on, että usein yrittäjinä toimivat metsurit joutuvat osallistumaan kilpailuihin omalla työajallaan, kun aiemmin firmajoukkueisiin kuuluneet saivat tehdä sitä palkalla.

Omalla kustannuksella kilpailee nykyisin kirvesmiehenä työskentelevä Perämäkikin, joka lopetti metsurin työt vuonna 1997. PM- ja MM-kisoihin matkat kustantaa SM-kilpailut järjestävä Suomen moottorisahauskilpailijat SUMOKI ry ja tarvikkeita saa omalta ”kilpatallilta” eli Husqvarnalta.

"Metsurin työt jouduin jättämään selän alkaessa pettää eikä lopuksi töitäkään ollut enää vuodessa kuin 6–8 kuukaudeksi. Satunnaisesti teen vielä ongelmapuiden poistoja", hän sanoo.

Metsuritöissä hän ehti työskennellä 16 vuotta, ja töitä hän painoi koko ajan urakalla täydet päivät.

Jukka Perämäki myöntää, että kilpailuvietti on yhä päällä. Kilpailuun hän lähtee aina hakemaan voittoa, ja jos kisa sujuu treenien lailla, menestystä myös tulee.

Moottorisahauskilpailuissa kiertäminen on hänelle ja Marjo-Riitta-vaimolle yhteinen harrastus, sillä vaimo videoi Jukan kilpailusuoritukset. Uutta hän ei kuitenkaan niistä enää opi.

"Toiveena onkin, että nuoremmat saisivat videoista vinkkejä ja yrittäjämetsurit lähtisivät mukaan tähän mukavaan lajiin. Maailmalla kilpailijoiden keski-ikä on 25 vuotta eli selvästi alhaisempi kuin Suomessa", hän sanoo.

Perämäki on kokemuksellaan myös jakanut neuvoja kilpakumppaneille, auttanut varusteissa sekä viritellyt näiden sahoja.

"Ei se ole minulta pois ja kyllä heidän pitää itse kilpailussa sahauksensa sahata", hän naurahtaa.

Moottorisahauksen harjoittelussa ja kilpailuissa olosuhteet ovat muuttuneet vuosien mittaan. Karsinnassa sorvatut rungot teko-oksineen ovat korvanneet luonnonpuut ja tarkkuuskaadossa kilpailualueelle pystytyt mastopuut metsän puut.

Esimerkiksi MM-kisojen karsinnan sapluunan eli 30 oksan sijoittelukuvion saa tietää jo puoli vuotta aikaisemmin. Se on Jukka Perämäen mukaan tietty etu harjoittelussa, jos ei ole enää käytännön metsätöissä.

Mastopuun sijaan Perämäki tosin harjoittelee kaatoa virtuaalisesti pölkyllä, jonka kaatosuunnan hän tarkistaa tekemällään laserpohjaisella mittalaitteella.

Muihinkin lajeihin hän on tehnyt omat mittausvälineet ja teräketjun vaihdon ajanotossa hänellä on lähtöportti alppilajien tapaan.

"On tärkeää mitata tulokset tarkasti myös harjoitellessa, sillä kilpailuissa aika mitataan sadasosasekunteina ja sahausjälki sadasosamilleinä. Jollain tasaväkisten kilpailijoiden erot on saatava", Perämäki perustelee.

Kilpailussa käytettävä saha pitää olla päällepäin vakiomallinen, mutta saa olla tehtaan virittämä. Ketjut ovat normaalit ja kilpailussa on käytössä kolme erilaista laippaa.

Jukka Perämäki

  • Kuortanelainen ex-metsuri, nykyinen kirvesmies.
  • Voittanut moottorisahauksen Suomen mestaruuden 13 kertaa, 8-kertainen Viron mestari, myös Puolan mestari ja hallitseva Pohjoismaiden mestari.
  • Jo yli sata arvokisamitalia SM-, PM- ja MM-kilpailuista. Tänä vuonna 30:s kerta SM-kilpailuissa.
  • Parhaimmillaan kahdesti hopealla MM-kilpailuissa, toisella kertaa samalla pistemäärällä kultaa voittaneen kanssa.
  • MM-joukkuekultaa vuodelta 2012.

Lue lisää

Koneviesti: Moottorisahauksen Suomen-mestaruus ratkesi – vertaa videolta mestareiden nopeutta omiin sahataitoihisi

Sahaan tarttunut tahma irtoaa vain tehopuhdistuksella – Koneviesti testasi sahoille räätälöidyn aineen

Mopomyynti keulii, saha- ja kelkkakauppa sakkaa, ”päässä on kypärä ja kasvojen edessä visiiri"

Moottorisaha ja huolto halutaan yhä omalta kylältä - "Pienillä asioilla asiakkaan voi joko pitää tai suututtaa", sanoo yrittäjä Esko Väkeväinen Kiteeltä