Suomalainen Maaseutu

Jättikokoiset koneet voivat jättää pysyvän jäljen peltoon – kerran tiivistynyttä pohjamaata on vaikea korjata myöhemmin

Lietelannan levitys keväällä on kriittistä, sillä myös jankko on silloin märkää ja siten herkkää painumaan kasaan.
Veikko Niittymaa
Lietelannan kevätlevitys lienee peltojen tiivistymisen kannalta kriittisiä työvaiheita. Vetoletkulevittimien soisi yleistyvän, toteaa professori Laura Alakukku Helsingin yliopistosta.

"Peltojen tiivistymisriskit on tiedetty vuosikymmeniä, eivätkä asiat ole muuttuneet miksikään, vaikka koneet ovat entistä suurempia ja raskaampia", toteaa professori Laura Alakukku Helsingin yliopistosta.

"Olen huolissani etenkin kevään lietelannan levityksestä. Maat ovat silloin usein märkiä ja herkkiä tiivistymään paljon syvemmältä kuin maata pystytään kuohkeuttamaan."

"Syksylläkin voi olla märkää, mutta muokkauskerroksen alapuolella maa on usein vielä kasvuston kuivattamaa, jolloin maan rakenne kestää märkää maata paremmin raskaita koneita. Suurin vaikutus kohdistuu märkään kerrokseen", Alakukku toteaa

Yleispätevää ohjetta tiivistymisen välttämiseksi on vaikea antaa, koska koneet ja olot vaihtelevat, mutta märällä ajamisen välttämisestä, renkaiden ilmanpaineen alentamisesta, isoista renkaista ja paripyöristä, maahan kohdistuvan pintapaineen alentamisesta ja tasaisesta jakautumisesta on apua, samoin rengaskuorman vähentämisestä.

Turhaa ajoa pellolla on syytä välttää. Yksi keino on lisätä liittymiä pellolle, Alakukku pohtii.

Koneiden koko on kasvanut jatkuvasti. Viime syksyn sokerijuurikaspellolle tuli nostokone, jonka kokonaispaino on yli 50 tonnia. Suurimmat puimurit painavat 30–40 tonnia, kun säiliöt ovat täynnä.

Alakukku tutki peltojen tiivistymistä 40 vuotta sitten Jokioisilla. Kevään kosteissa oloissa tehdyissä kokeissa pellot tiivistyivät syvälle. "Haimme tiivistymiselle herkkiä oloja."

Hän palasi samoille pellolle vuosikymmen sitten, 30 vuotta kokeiden tekemisestä. Syvällä olevat tiivistymät eivät olleet hävinneet, vaikka pellolla on tiivistämisen jälkeen liikuttu keveillä koneilla.

Tiivistämisen vaikutukset satoon vähenivät vähitellen, mutta pohjamaan tiivistymishaitat näkyivät edelleen sateisina vuosina. On laskettu, että yhden vuoden typet on menetetty 17 vuoden seurantajaksolla.

"Tekisi mieli palata vielä kerran pellolle ja tutkia, ovatko tiivistymät vielä jäljellä. Epäilen, että ovat."

Peltojen tiivistymistä on tutkittu Suomessa sen jälkeen vähän toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Parhaillaan Alakukun pöydällä on arvioitavana tanskalainen väitöskirja asiasta.

Jukka Pasonen
17 kuution lietekärryn pyörät painavat märkään peltoon syvälle yltävät jäljet.

Peltojen tiivistymisriskiä voidaan arvioida verkossa olevalla ilmaisella ja usealle kielelle käännetyllä Terranimo-ohjelmalla, josta on myös suomenkielinen versio tanskalaisella sivustolla. Sveitsiläinen versio on tanskalaista helppokäyttöisempi, Alakukku toteaa.

Ohjelmaan syötetään omien koneiden tiedot renkaista ja ilmanpaineista aina pellon kosteuteen ja maalajiin saakka.

Suomalainen Maaseutu testasi Terranimoa ja antoi ohjelmaan jättikokoisten puimureiden tiedot.

Jo tyhjänä painoa on arveluttavan paljon ja hietasaviseen ja hieman kosteaan maahan kohdistuu painetta enemmän kuin se kestää yli puolen metrin syvyyteen.

Kun puimurin säiliöt täyttyvät, tiivistyminen on todennäköistä ainakin 40 sentin syvyyteen ja tiivistymistä voidaan havaita 60–70 senttiin saakka.

Jos pohjamaa ehtii kastua ennen sadonkorjuuta, tiivistymisjäljet näkyvät metriin saakka.

Veikko Niittymaa
Lunta ja routaa ei ole ollut viikkoihin, mutta maa on märkää ja siten tiivistymiselle herkkää, Laura Alakukku toteaa kaivaessaan kuoppaa satakuntalaiselle pellolle.

Entä miten käy lietelannan levityksessä keväällä? Vertailulevittimeksi valittiin nykyaikainen 17 kuution kaksiakselinen lietevaunu ja vetotraktoriksi 170 hevosvoiman neliveto.

Terranimo on armoton.

Hietamaalla vakavan tiivistymisen riski yltää puoleen metriin ja jälkiä löytyy yli 80 senttiin, kun vaunulla ajetaan täysin säiliöin pellolle. Keväisen märällä hietasavella mennään vielä kymmenkunta senttiä syvemmälle.

Esimerkissä renkaiden ilmanpaineet oli laskettu minimiin peltoajoa varten. Tiivistymisriski kasvaa, jos käytetään koko ajan tieajon paineita, perävaunussa 1,3 baaria. Tiivistymisjäljet yltävät taas 10 senttiä syvemmälle ja kaiken kukkuraksi pintamaa tiivistyy voimakkaasti 30 senttiin saakka.

Jukka Pasonen
Ilmaisella Terranimo-ohjelmalla laadittu arvio pellon tiivistymisriskistä 35 sentin syvyydessä, kun keväällä levitetään lietelantaa.

Lue lisää

Peltokin voidaan skannata ja selvittää jankon maalajit – katso videolta, miten se käy

Kylvökonekauppiaat tyytyväisiä talveen - Junkkarin uudistettu mallisarja veti

Uutta lannoitustapaa kokeillaan Kärkölässä: Biostimulantti virittää puuntaimet vinhaan kasvuun

Katso video: Täällä vaalitaan suomalaista traktoriperinnettä