Suomalainen Maaseutu

Urakoitsija vinkkaa: Salaojitus ja pinnanmuoto kuntoon

Suomalainen Maaseutu 13.03.2018

Vasta kunnolla toimiva ojitus mahdollistaa muiden maata parantavien ja satotasoa nostavien maanparannusmenetelmien käytön.


Visa Vilkuna
Urakoitsija Kari Virtanen Laukaasta tietää, että peltojen tasauksessa ja salaojienhuuhtelussa riittää maassamme paljon tekemistä.

Avo-ojien kunnon havaitsee helposti. Kun vesi seisoo ojassa, virtausta on jollakin konstilla parannettava. Salaojituksessa tilanne on hankalampi, sillä piilossa olevat ojat unohtuvat helposti. Ongelmat tulevat esiin sateisina kesinä pellon painanteisiin kertyvänä vetenä, jolloin satotappiot niin määrässä kuin laadussakin ovat jo tosiasia.

"Salaojan huoltohuuhtelua ei kannata lykätä. Monet ojat kannattaa huuhdella jo alle kymmenen vuoden iässä niiden valmistumisesta. Jos ojan päästä tulee ruosteisen oloista vettä, huuhtelu kannattaa tehdä varhaisessa vaiheessa. Huuhtelussa tulevan sakan perusteella voidaan sitten luotettavasti päätellä ojien tukkeutumisalttius ja tehdä ojastolle selkeä huoltosuunnitelma", salaojahuuhtelua Lievestuoreen ympäristössä tekevä Kari Virtanen neuvoo useamman vuoden kokemuksellaan.


Salaojien huuhtelulla parannetaan pääosin kuivatustasoa, mutta huuhtelu myös pidentää salaojaverkoston käyttöikää. Kaikki viljelijät eivät ole täysin ymmärtäneet salaojien huoltotarvetta. Oikeaan aikaan tehdyllä, muutamia satasia per hehtaari maksavalla huollolla saatetaan välttää monikertaisesti maksava uudelleenojitus. Urakoijan työ nopeutuu ja laskun loppusumma pienenee, kun salaojaputkien päät on kunnolla merkattu.

"Minä teen huuhtelut tuntiveloituksella, sillä melko usein salaojien päät ovat kaikesta vakuuttelusta huolimatta hukassa. Työn sujuvuuteen vaikuttaa lisäksi sekin, onko ojitus tehty tiili- vai muoviputkella", Virtanen sanoo.

Oikean 35–40 barin huuhtelupaineen ja työhön tarkasti suunniteltujen suuttimien ansiosta huuhteluvesi poistaa saostumat muovisten salaojaputkien rei`istä ja mahdollisen lietteen sekä kokkareet salaojista. Virtanen on havainnut, että huuhtelussa tulee mukana melko isoja ruosteeseen liittyviä kokkareitakin.

"Traktorin hydrauliikalla toimivalla Mäki-Reinin pumpulla imaisen huuhteluvesisäiliön täyteen puhdasta vettä. Kun imuputken päästä poistetaan sihti, niin samalla pumpulla voin imaista salaojakaivot tyhjiksi suoraan pellolle, kun huuhtelu tehdään kaivon kautta", Kari Virtanen kertoo.


Pellon epätasaisuus aiheuttaa satotason laskun lisäksi maan tiivistymistä. Epätasaisella pellolla ravakan sateen tuoma vesi siirtyy pintavaluntana pellon painanteisiin seisomaan. Samalla myös ravinteet valuvat heikoimmin kasvaviin painanteisiin. Etenkin nitraattitypen ja kaliumin on havaittu liikkuvan pintavalunnan mukana.

Tämä epätasainen veden jakautuminen pellolla aiheuttaa ongelmia myös salaojille. Tasaiseen virtaamaan suunniteltu ojasto ei välttämättä ehdi kuljettaa vettä tarpeeksi ripeästi pois painannekohdista. Muutaman poutapäivän päästä korkeammalla oleva kasvusto saattaa kärsiä kuivuudesta ja salaojat olla kuivia, mutta vastaavasti painanteeseen valunut vesi ei ole ehtinyt imeytyä salaojiin eikä varsin ohut putki ole ehtinyt kuljettaa vettä pois.

Kun pellolla on joka tapauksessa pakko liikkua myös tällaisessa tilanteessa, on selvää, että painanteissa pelto tiivistyy. Mitään helppoa pikaratkaisua ongelmaan ei ole.

Pellon tasaaminen onnistuu jotenkuten tavallisella lanalla. Jos äkeessä on jämäkkä etulana, se toimii kohtuullisen hyvin pellontasaamisessakin. Paras tasaustulos saadaan työhön varta vasten suunnitellulla lanalla, joka hyödyntää satelliittipaikannusta korkeuserojen paikannukseen. Myös pellon laidalle asetettavaa laserlähetin voi antaa tarvittavat tiedot lanalle.

Virtanen neuvoo viljelijöitä tarkkailemaan säännöllisesti salaojien ja kaivojen kuntoa. Toimeen kannattaa tarttua hyvissä ajoin jo kesällä. Monena syksynä huuhteluita on jäänyt tekemättä, kun pakkaset ovat keskeyttäneet työt.

Aiheeseen liittyvät artikkelit